Normaalia settiä

Viikko 4/2019 (21.-27.1.2019)

Tälle viikolle ei ole tarjolla mitään ihmeellisiä tapahtumia. Sääkin on ollut normaalin talvinen. Jokunen tosi kylmä päivä, mutta muuten ihan komeeta talvista ulkoilusäätä. Kevyttä pakkaslunta on satanut pikkaisen useana päivänä, mutta lisäsenttejä ei ole juurikaan kertynyt.

Maanantai oli kylmä päivä ja turvauduin autoon töissä käymiseen. Kävin heti aamulla uimassa Tesoman uimahallilla tunnin vaparitreenin. Matkaa kertyi tälläkin kertaa 2500m. Mukavan väljää oli polskia, vaikkei ihan autiota ollutkaan. Illalla vielä tunnin kotisalitreeni.

Tiistaina oli etätyöpäivä, ja aamulla juoksin tunnin normitreenin matolla. Illalla puolitoistatuntia sulkapalloneluria. Tällä kertaa jouduin meneään pyörällä hallille, mutta matkaa ei onneksi ole kuin viitisen kilometriä eikä pakkastakaan ollut kuin kymmenisen astetta. Kokoonpano oli hieman poikkeava, sillä Mikan ja minun lisäksi oli Juha ja Jampe. Ihan hyvät pelit saatiin tälläkin porukalla.

Keskiviikkona viikon ensimmäiset työmatkapyöräilyt pikkupakkasessa. Illalla kävin hiihtämässä vaparilla Topinlenkin, vajaa 28 km.

Torsaiaamulla kävin tekemässä ulkona 11 km juoksulenkin, reilun kymmenen asenteen pakkasessa, ja samalla kertaa hain auton Lamminpään parkkikselta, jonne Tuuli oli sen aamulla jättänyt. Ihan hyvin kulki, vaikka pakkasta olikin vähän turhan paljon eikä vähäistä uutta lunta oltu ajettu pyöräteiltä. Töistä ajoin suoraan Tesomalle uimaan. Jälleen matkaa kertyi 2500m, mutta aikaa meni tällä kertaa vain hieman päälle 58 minuuttia. Yritin uida vähän tehokkaammalla käsivedolla ja sillä tuntui olevan hieman vaikutusta. Sykkeisiin ei sillä näyttänyt ihme kyllä olevan vaikutusta.

Perjantaina työmatkapyöräilyjen lisäksi illalla reilun tunnin sisäpyöräilytreeni.

Lauantaina oli taas hiihtolenkin vuoro. Tällä viikolla oli tarkoitus ottaa perinteisen tyylin hiihto ohjelmaan, mutta vielä tälläkin kertaa laitoin vapaan sukset jalkaan. Pakkanen ja uusi lumi oli vaan yhdistelmältä, johon sopii paremmin luistelutyyli. Reilu kaksi ja puoli tuntia tuli hiihdeltyä. Iltatreeni jäi tekemättä, mutta kuutisen tuntia puuhommia sai ajaa sen asian.

Sunnuntaina oli taas sen verran kylmä päivä, että treenit tuli tehtyä sisällä. Aamupäivällä 16 km matolla PK-vauhdilla ja suht matalilla sykkeillä. Illalla vielä tunnin kotisalitreeni.

Huipputalvea

Viikko 3/2019 (14.-20.1.2019)

Kunnon talvikelit sen kun jatkuvat. Lunta on tullut mukavasti lisää ja pakkastakin on ollut ihan niin kuin tammikuussa pitääkin olla. Torstaiksi pelotelto lumimyräkkä jäi vähän torskoksi, mutta siitäkin huolimatta lumihommia sai tehdä ihan riittävästi. Tällä viikolla on ollut harvassa ne päivät, ettei ole lumihommia tarvinnut tehdä. Lumi on ollut kevyttä pakkaslunta, joten mikäs sitä on ollut työnnellessä.

Harjoituspäiväkirja näyttää tämän viikon osalta vähän lyhyeltä, kun työmatkapyöräilyt ovat jääneet, keskiviikkoa lukuunottamatta, vallan väliin.

Maanantaiaamuna koiralenkillä totesin, että yön aikana oli tullut sen verran lunta, että taidan jättää lumihangessa pyörällä puskemisen väliin ja jäin tekemään etätyöpäivää. Aamupäivällä juoksin matolla  10 km / 46 min. Pyörätiet olisivat olleet varmaankin vielä auraamatta, joten onneksi löytyy mattovaihtoehto. Illalla kävin uimassa kaksi kilometria Tesoman uimahallissa. Sen verran ruuhkaista oli altaassa, että treeni jäi normaalia lyhyemmäski, hieman alle 50 minuuttiin.

Tiistaina pidin toisen etätyöpäivän putkeen. Jälleen aamulla juoksemaan, mutta tällä kertaa ulos. Pakkasta oli 7 astetta ja muutenkin talviset olosuhteet. Auraajat olivat kuitenkin tehneet pyöräteillä hyvää työtä, eikä lumipöperössä tarvinnut köpötellä. Illalla vielä puolitoista tuntia sulkapalloneluria. Jotenkin alkaa tuntumaan, että yksi suliskerta viikkoon ei oikein riitä, sillä (ainakaan alussa) peli ei tuntunut oikein kulkevat. Tosin sen verran kireä on treenikalenteri, että ei siihen oikein toista sulista helposti mahdu.

Keskiviikkona poljin viikon ainoat työmatkapyöräilyt. Pakkasta oli hieman alle kymmenen astetta. Illalla kävin vielä hiihtämässä vapaalla tyylillä Topin lenkin, 28 km. Melko liukas oli keli, sillä aikaa ei kulunut kuin n.1:50.

Torstaina ei tullut käytyä kuin uimassa töiden jälkeen. Tällä kertaa matkaa kertyi taas 2500 m ja aikaa kului melko tarkkaan tunti. Torstai tuntuu olevan aina vähän väljempi päivä uimahallissa, ja tälläkin kertaa melko rauhassa sai uida.

Perjantai oli pitkästä aikaa täysi lepopäivä. Tunnin jalkahieronta kuitenkin oli ohjelmassa. Lauantaina ohjelmassa oli Lempäälän Hakkarissa järjestetty 24h viestihiihto, johon osallistuin Valmetin joukkueessa. Varasin itselleni aamupäivästä kolmen tunnin slotin, joka osottautui koko kisan kylmimmäksi hetkeksi. Lähtöpaikalle tullessa mittari näytti -19 astetta, mutta onneksi matkan aikana lämpö nousi noin -10 asteeseen. Hiihdin vapaalla 19 hieman alle 2,5 km kierrosta, eli kolmeen tuntiin kertyi n.46 km. Reitillä ei kauhean kovia mäkiä ollut, mutta kyllä minä itseni tuollakin reitillä melkoisen puhki sain.

Sunnuntaina oli vaihteeksi sisäliikunnan vuoro. Tein yhdistelmätreenin siten, että ensin poljin trainelilla 66 min / 34 km ja heti päälle juoksin matolla tunnin / 12,4 km verran. Kevyillä sykkeillä menin molemmat treenit ja ihan mukavasti jaksoi, vaikka pelkäsin etukäteen lauantaina hiihtolenkin vielä painavan.

Juhlavuosi

Viikko 2/2019 (7. – 13.1.2019)

Vuosi on jatkunut talvisena. Viikolla tuli sen verran uutta lunta, että vierestämme menevälle hiihtouralle on saatu ajettua ladut. Tosin itse olen pysytellyt vielä vapaassa hiihtotyylissä, mutta tänään tuli laitettua perinteisen kalustokin kuntoon, jos vaikka ensi viikolla siirtyisi siihen parampaan tyyliin.

Tällä viikolla havahduin, että viime viikon lauantaina tuli 20 vuotta siitä kun ostin lapsuuteni kotoani lähdön jälkeen ensimmäiset sukseni (paketin hinta 1300 mk). Se oli loppiaista edeltävä päivä, ja muistaakseni kävin vielä samana päivänä myös niitä testaamassa. Siitä päivästä voi laskea, että minun ns. kestävyysliikuntaharrastukseni alkoi. Saman vuoden keväällä tuli hommattua ensimmäiset juoksutossut ja kesäkuussa ensimmäinen sykemittari. Kesäkuusta -99 lähtien olen pitänyt myös harjoituspäiväkirjaa, johon muuten löytyy linkkin tämän sivun yläreunasta. Harjoituspäiväkirjaan on melko varmaan kirjattu 99,9% kaikesta hikiliikunnastani.

Tälläkin viikolla on taas hikoiltu lisää 16 tunnin verran. Maanantaina hikoilu tuli tehtyä työmatkapyöräilyn merkeissä, sekä tunnin vapaauintitreenissä. Uimahallille poikkesin töistä pyöräilyn yhteydessä. 2500 m tuli taas kauhottua ja hieman päälle tunti siihen kului aikaa.

Tiistaina ei ollut kuin puolitoista tuntia sulkapalloneluria. Omalta osaltani ainakin peli oli melko surkeaa ja virheitä tuli tehtyä paljon. Olikohan syynä uusi pelaaja porukassamme. Tuli varmaankin suorituspaineita tai jotain sellaista.

Keskiviikkona tein etätyöpäivän, ja aamulla juoksin matolla 10 km / 46 min. Illalla kävin vielä hiihtämässä reilun parin tunnin ja 28 km vapaan hiihtolenkin. Vähän oli hiihto väsynyttä, ja myös varpaat ja pohkeet kramppailivat ikävästi. Ei tainnut olla hyvä yhdistelmä yhdelle päivälle tämä juoksu-hiihto -kombo.

Torstaina taas töissä pyörällä ja kotiin polkiessa poikkesin Tesoman uimahallilla polskimassa tunnin verran. Rauhassa sai uida melkein koko ajan ja intouduinkin sitten uimaan viimeiseksi vedoksi 1500 m, kun kokonaismatka oli 2500 m. Ihan kevyesti meni ja olisi pystynyt pidempäänkin uimaan. Eli uida jaksaa, mutta vielä pitäisi saada vauhtia lisää. Luulisi että kapasiteettia pitäisi olla, koska esim. tämän uintikerran keskisyke oli 106 ja maksimi 119 (jos Polarin rannemittaukseen voi luottaa). Tekniikka ei vaan mahdollista parempaa vauhtia.

Perjantaina tyydytettiin kulttuurin nälkää eikä päivän ohjelmaan mahtunut muuta kuin työmatkapyöräilyt.

Lauantaina kävin juoksemassa Nokian paloaseman lenkin (13,5 km). Vaikka pyörätiet olivat lumiset, niin jätin kuitenkin nastarit hyllyyn, ja kyllä kesälenkkareilla pärjäsikin hyvin. Hieman yllätyin (tai aika paljonkin), kun katsoin lenkin puolivälissä keskinopeutta, joka oli 4:27 min/km. Olin ajatellut matkan aikana, ettei vauhti voinut olla paljon alle 4:40, kun meno oli sen verran kevyen oloista. Kotiin tullessani mittari näytti keskariksi 4:24. Kyllä kelpaa ja hyvä fiilis tuli lenkistä. Illalla tein vielä reilun 40 min sisäpyörätreenin. Se ei sitten tuntunutkaan yhtä kevyeltä. Jalkoja hapotti ja keuhkot meinasi revetä ylämäkiosuuksilla. Olikohan laitteessa jotain vikaa…

Sunnuntaina kävin suksimassa 35 km vapaalla tyylillä. Jälleen tuli kierretty vain Topin lenkki parilla lisäpätkällä höystettynä. Matka sujui paljon kevyemmin kuin keskiviikkona eikä kramppejakaan ilmaantunut. Ehkä aamulla tehdyt klapihommat olivat sopiva verryttely hiihtolenkille. Aikaa lenkkiin kului 144 min.

 

Iisi vuoden aloitus

Viikko 1/2019 (31.12.2018 – 6.1.2019)

Uusi vuosi ja vanhat kujeet. Tiistaina päästiin uuden vuoden puolelle ja heti alkuvuoteen saatiin sen verran lunta maahan, että jonkinnäköiset hiihtokelit luonnon lumellakin on nyt tarjolla. Sen verran rankan oloinen on ollut loppuvuosi, että ajattelin ottaa alkuvuoden vähän kevyemmin, joten viikon treenituntimäärä jäi alle kymmeneen.

Maanantaina elettiin vielä vanhaa vuotta ja kun harjoituspäiväkirja näytti sellaista, että jos juoksisin aamulla työmatkan, niin saisin vuoden viimeiseen seitsemään päivään yhteensä 100 km juoksua. Hieman aamulla pelotti miltä juoksu mahtaisi tuntua, kun viikonlopun juoksut olivat sen verran väsyneen oloisia. Mutta yllättävän hyvin tossu liikahti eikä meno ollut laisinkaan väsynyttä. Pakkasta oli kuutisen astetta ja vähän lumistakin oli, mutta kesätossulla olin liikenteessä. Tällä lenkillä meni myös 200 juoksutuntia rikki ko. vuonna.

Tiistaina ei tullut tehtyä kuin kolmen vartin kotisalitreeni, keskiviikkona reilu tunti sisäpyöräilyä ja torstaina tunnin verran vapaauintia. Perjantaina kävin ainoan kerran pyörällä töissä, ja perjantaina aamupäivästä oli myös jalkahieronta.

Lauantaina tein vuoden ensimmäisen juoksulenkin. Nokian paloaseman lenkki meni neljän ja puolen vauhtia melko mukavasti, vaikka keli oli luminen ja pakkastakin oli kuusi astetta.

Sunnuntaina aamulla tuli avattua hiihtokausi. Luistelukalustolla lähdin matkaan, sillä lähiladullamme ei näyttänyt olevan vielä latua ajettuna, vaikka Lamminpäässä sellainen kuulemma jo olikin. Melko likaiset olivat ladut, koska puolen viikon paikkeilla olleet myrskykelit olivat heittäneet koivun oksaa ja havua hiihtobaanalle melko paljon. Kävin Lamminpään majan kautta kiertämässä Topin lenkin ja samaa reittiä takaisin. Sitten kävin sitten vielä Virelässä kääntymässä ja tälle reitille tuli mittaa hieman päälle 31 km. Ihan hyvä kauden avaus, eikä jaloissakaan tuntunut kopin pahalle eikä monotkaan kalvaneet.

Treenivuoden 2018 tilinpäätös

Nyt kun ollaan päästy vuoden 2019 puolelle, niin voidaan vanha vuosi laittaa pakettiin tekemällä tilinpäätös menneestä vuodesta.

Sään osalta mieleen jäi päälimmäisenä kuuma kesä. Jopa sen verran kuuma, että se haittasi treenaamista. Juoksulenkit piti tehdä aamuvarhaisella tai myöhään illalla, sillä aurinkoiset hellepäivät eivät houkutelleet lenkille kuumimpaan aikaan. Toisaalta sitten kevät oli melko kylmä ja pakkasia olikin aina huhtikuun puoliväliin asti. Hiihtokelit olivat siis hyvät normaalia pidempään.

Vuoden aikana ei ollut mitään kovin vakavia urheiluvaivoja. Toisin ne pienet vaivat, jotka haittasivat juoksemista olivat juuri pahimpaan aikaan, jolloin oli tarkoitus osallistua kisoihin. Pahimpana ongelmana oli lähes koko kesän haitannut vasemman jalkapohjan ja peukalovarpaan ongelmat. Myös vasempaan jalkapöytään sain kortisonipiikin, jolla sain jokusen viikon haitanneen vaivan pois.

Kisailut jäivät vuoden aikana melko vähiin. Syynä tähän oli sekä kesän kuumat säät että pienet jalkavaivat, jotka haittasivat juoksutreenejä sen verran, että kisakuntoon ei tuntunut pääsevän syksyn kisoihin mennessä. Vähäinen kisailu toisaalta antoi mahdollisuuden treenata tasaisemmin, eikä kalenteriin tullut niin paljon passailu-/palauttelujaksoja.

Muutamissa kilpailuissa tuli toki käytyä. Huhtikuun lopulla oli Loimaalla vajaan 7 km:n Savihölkkä ja seuraavana päivänä Tammelassa n. 8 km:n polkujuoksukisa. Edellisenä vuonna juoksin toukokuussa usean Inov TrailCup -osakilpailun, mutta menneenä vuonna osallistuin ainoastaan Toivion osakilpailuun (6 km). Vuoden pääkisaksi muodostui Oulun Terwamaraton, jossa juoksin toiseksi parhaan maratonaikani. Edellytyksiä oli juosta jopa oma ennätykseni, mutta sää ja vatsa eivät suosineet uuttaa ennätysaikaa. Maratonin jälkeen olikin jokunen kuukausi kisataukoa ja seuraava kisa oli vasta Himoksen 26 km:n polkujuoksukisa. Syksyllä tuli kisailtua vielä Hämeen hölkässä (20 km) ja alkutalvesta yhdessä TeivoCupin osakilpailussa (5 km).

Muita tapahtumia, joissa tuli oltua numerolappu rinnassa, olivat Pirkan pyöräily, jossa poljin 207 km:n matkan sekä sunnistuksessa osallistuin Jukolan viestiin Punkalaitumen Kunnon joukkueessa.

Viime talvena oma hiihtokauteni alkoi jo ennen vuoden vaihdetta, jolloin pääsin tekemään yhden hiihtolenkin. Sitten tulikin parin viikon tauko ja hiihtokausi pääsi toden teolla liikkeelle vasta tammikuun puolen välin paikkeilla. Hiihtokausi venyi aina huhtikuun puolen välin kieppeille, johon mennessä kertyi 1200 km (vuosi 2017: 300 km) ja hieman päälle 90 tuntia (vuosi 2017: 26 tuntia). Eli huomattavasti parempi talvi kuin edellinen (ja sitä edeltävä).

Suunnistusmäärät sen sijaan tuntuu menevän vuosi vuodelta huonompaan suuntaan. Tällä kaudella ei tullut suunnistettua kuin Lahti-Hollolan Jukolan viestissä. Edellisenä vuonna tuli sentään käytyä vähän iltarasteilla sekä jokusessa kisassakin.

Sulkapallokerratkin vähenivät jonkin verran viime vuodesta. Syynä tähän on ollut se, että Mansen Sulan treeneissä käynnit ovat jääneet lähes vallan väliin ja pelailtu on ainoastaan tiistaisin vakiovuorolla. Kertoja oli tänä vuonna 34 (59) ja tunteja 51 (84).

Kotisalissa tuli tehtyä 49 noin tunnin treeniä (37). Ulkopuolisilla saleilla ei tullut käytyä kertaakaan.

Sisäpyöräilyä tuli harrastettua myös edellistä vuotta vähemmän. Keväällä ei trainerin selkään tullut hypättyä kertaakaan, mutta syksyllä taas alkoi sisäpyöräilykin maistumaan. Kertoja vuodelle tuli 16 (28), kilometrejä 486 (895) ja tunteja 16 (30).

Ulkopyöräilyä, maantie- ja maastopyöräilyä erottelematta, kertyi 6335 km (6100) ja 284 (256) tuntia. Tuosta määrästä työmatkapyöräilyä oli 4844 km ja 218 tuntia. Kesällä tosin työmatkapyöräilyksi laskettiin pidemmätkin lenkit, jotka päätyivät tai lähtivät työpaikalta. Syksyllä ostin uuden sport-polkupyörän, jolla tein pääosan syksyn työmatkapyöräilystä.

Uutena lajina tälle vuodelle tuli uinti (vapaauinti). Kävin syksyllä viitenä kertana aikuisten vapaauintitekniikkakurssilla, jonka jälkeen aloin käymään pari kertaa viikossa Tesoman uimahallissa tekemässä omaa treeniä. Yhteensä uintikertoja tuli 22 ja kilometrejä kertyi noin 30. Alkuun tein noin 1000 m / 45 min harjoituksia, mutta loppuvuoteen menessä tunnin uintimääräksi alkoi tulla 2500 m.

Juoksumäärät olivat koko vuoden ajan melko tasaiset. Huonoin kuukausi oli helmikuu 89 km (8 kertaa) ja paras joulukuu 314 km (21 kertaa). Normaali kuukausi oli 250-280 km kieppeillä. Yhteensä juoksukertoja vuoden aikana oli 170 (140), aikaa noihin tuli käytettyä 200 tuntia (159) ja matkaa kertyi 2553 km (2036). Matolla juoksun osuus noista määristä on 30 kertaa, 323 km ja 25,5 tuntia. Keskimääräiseksi lenkin pituudeksi tuli siis 15 km / 70 minuuttia (14,5 / 68).

Kaiken kaikkiaan vuoteen mahtui 625 treenikertaa (611) ja aikaa noihin kului 714 tuntia (625). Painossa ei ole vuoden aikana tapahtunut juurikaan muutosta, sillä viime uudenvuodenpäivänä painoin 300 g enenmmän kuin tänään.

Suklaaviikko

Viikko 52/2018 (24.-30.12.2018)

Niin koko vuosi kuin joululomaviikkokin alkavat olla päättymässä. Jouluna päättyi myös parin kuukauden mittainen ja suht hyvin onnistunut (ei nyt aivan täysin) karkkilakko (ei siis herkkulakko). Suklaata onkin nyt viikon verran vedetty kaksin käsin äänen suuntaan. Ihme kyllä paino ei ole juurikaan viikon aikana noussut, vaikka treenituntimäärätkit ovat jääneet normaaliviikkoon nähden puoleen. Juoksua sentään on tullut ihan hyvin mittariin ja puuhommiakin on tullut tehtyä useana päivänä.

Maanantaina, Jouluaattona keskityttiin syömiseen ja treenit jäivät vallan tekemättä. Tiistaina Alastarolta kotiin päästyämme ja ennen seuraavaa ruokailua, kävin tekemässä vajaan 15 kilometrin kinkun sulattelulenkin. Nastarit jalassa, nollakelissä kinkku suli ihan mukavissa merkeissä. Sykkeet olivat hieman korkealla vauhdin ollessa normaalia 13.1 km/h.

Keskiviikkona tein tapaninpäivän pitkän, reilun 26 km juoksulenkin. Nollakelissä taas sai mennä. 2/3 matkasta pääsi juoksemaan auratuilla pyöräteillä, mutta viimeinen kolmannes oli vähän huonompaa ja vauhti vähän kärsi pöperölumesta. Keskari oli kuitenkin 12.6 km/h keskisykkeen ollessa 134. Eli ihan PK-lenkiksi tuota ei voi laskea, vaikka pääosin meninkin aerobisen kynnyksen alla.

Torstaina pidin töistä vapaata ja kävin aamupäivästä tekemässä Tesoman uimahallissa tunnin vapaauintitreenin. Matkaa kertyi 2500m neljässä pätkässä. Mitään erityistä tekniikka- tai vauhtiharjoitusta en tehnyt, vaan uiskentelin sellaista normaalirytmiä.

Perjantaina oli myös vapaapäivä töistä ja taas oli myös juoksulenkin vuoro. Parin asteen pakkasessa tein Nokian paloaseman lenkin. Pyörätiet olivat suht hyvässä kunnossa ja 13 km:n lenkiin meni melko tarkka tunti. Tällä lenkillä tuli vuoden 2500. juoksukilometri täyteen.

Lauantaina aamupäivästä tein reilun 12 km:n juoksulenkin. Nyt alkoi jo tuntumaan viikon juoksentelu jaloissa sillä matkan teko oli melko väsynyttä. Sykkeet olivat yllättävän alhaalla (keskari 128) vauhtiin (13 km/h) nähden. Illalla vielä kolmen vartin kotisalitreeni.

Sunnuntaina viikon viides juoksulenkki oli 19 km:n mittainen. Aikaa meni hieman alle puolitoista tuntia. Keli ja sää olivat vallan mainiot, neljä astetta pakkasta ja tyyntä, mutta menohalut olivat melko vähissä. Etenkin alkumatka oli väsynyttä ja loppumatkasta alkoi juoksu vähän kangistumaan. Juoksukilsoja kertyi tällä viikolle 85 ja se oli eniten sitten elokuun lopun.

Talvista keliä

Viikko 51/2018 (17.-23.12.2018)

Kulunut viikko on ollut jo mukavan talvinen. Pikkuista pakkasta on ollut koko viikon ajan ja vähän on jo luntakin saatu peittämään musta maa. Hiihtäjien pitää vielä turvautua tykkilumilatuihin ja näillä näkymin ihan heti ei “oikeita” hiihtokelejä ole tiedossakaan.

Treenien osalta viikko oli hieman kevennetty. Alkuviikko mentiin vielä normaaliin tahtiin, eli maanantaina työmatkapyöräilyt sekä tunnin vapaauintitreeni. Uintivauhti on ehkä hieman parantunut viimeisien kertojen aikana. Nyt 2300m (4 x 500m + 300m) meni selväsi alle tunnin neljällä noin minuutin huililla. Keskimääräinen 100m aika on noin 135sek paikkeilla.

Tiistaina tuli harjoituspäiväkirjaan ihan hyvä setti, sillä aamulla kävin juoksemassa aseteen pakkaskelissä vajaan tunnin. Ihan mukavasti kulki, vaikka keli olikin luminen. Sitten kävin töissä pyörällä, ja illalla vielä puolitoista tuntia sulkapalloneluria. Kokoonpano oli hieman poikkeava, sillä aluksi oli tarkoitus pelata MiVa:n kanssa kaksaria, mutta kun naapurikentällä oli pari ylimääräistä pelaajaa, niin rökitimme heitä sitten nelurissa.

Sen verran paljon oli tiistaina aktiviteettia, että keskiviikolle riitti pelkkä työmatkapyöräily. Torstaina sitten taas juoksutossut heti aamu-kuudelta jalkaa ja ulos hölkälle. Tällä kertaa laitoin jo nastarit alle, sillä sen verran kovaa lunta on jo pyöräteille kertynyt, ettei tarvitse asfaltilla enää nastoja rapisuttaa. Ihan mukavasti kulki ja 13 km/h vauhti vaan tuntuu pysyvän, vaikka kelitkin heikkenevät. Tällä kertaa kävin autolla töissä, mutta suoraan töistä ajelin Tesoman uimahallille uiskentelemaan. Taitaa joulukiireet jo vaikuttaa, sillä sain melkein koko tunnin ajan uida yksin omalla radalla. Olisiko sitten syynä rauhallinen uintiympäristö, mutta tällä kertaa pystyin uimaan 2500m tasan tuntiin neljä noin minuutin taukoa mukaan laskettuna.

Perjantai oli taas vain työmatkapyöräilypäivä sekä tunnin hieronta, mutta lauantaina kävin tekemässä 13 km juoksulenkin. Hieman alle tunti meni Nokian paloaseman lenkkiin. Vaikka pakkasta oli kymmenen astetta niin mukavasti meni ja nastari puri mukavasti kovaan lumeen. Päivällä taas viitisen tuntia puuhommia pihalla.

Sunnuntaina aamulla tuli tehtyä myös 13 km:n / tunnin juoksutreeni, mutta tällä kertaa matolla. Lunta oli yöllä satanut pikkuisen lisää ja ajattelin säästää nilkkojani ja teputtelin treenin sisällä. Tylsäähän tuo on, mutta äänikirjan parissa tuon ajan selviää tylsistymättä.

Softapäivitys

Viikko 50/2018 (10.-16.12.2018)

Alkuviikko oltiin lämpöjen puolesta vielä nollan tuntumassa, mutta torstaina mittari kääntyi vaihteeksi pakkasen puolelle. Pikku-pakkasta on ollut siitä asti, mutta lunta ei ole vieläkään tullut yhtään. Edellinen viikonloppu oli sen verran jäisen oloinen, että vaihdoin työmatkapyörään nastarenkaan, tosin vain etupäähän. Hieman tympeetähän nastalla on ajella, kun kaikki pyörätiet ovat sulat. Koska oma tiemme on melko peilijäinen, niin sen vuoksi pitää 99% matkasta kuunnella nastojen rapinaa.

Keskiviikkona tuli vihdoin ja viimein uuteen Polariin uusi softaversio. Sohlaava kello saa nyt uuden yrityksen päästä suosikki lenkkikaveriksi. Uusi versio onkin toiminut nyt ihan hyvin. Matkan mittaus on toinut nyt paremmin niin uinnissa kuin juoksulenkeilläkin.

Viikko oli treenien puolesta melko perinteinen. Ma, Ti ja Pe oli työmatkapyörilyä. Ma ja To uintia, Ti sulkapalloa ja Pe kotisalia. Ke, To, La ja Su juoksua sekä Ke ja La sisäpyöräilyä.

Uinnissa harjoittelin edelleen hapen ottoa vasemmalta puolelta – ihan ei ole vielä kovin luontevaa. Vetojen mitat myös vähän pitenivät, josta seurasi se, että huilikerrat vähenivät. Tällöin myös tunnissa uitu matka piteni, ollen tällä viikolla 2200m. Maanantaina pisin yhtämittainen siivu oli 1100m ja minuutin tauon jälkeen vielä 700m päälle.

Kaikki juoksut tuli tehtyä ulkona. Ke ja To lenkit olivat peruslenkkejä. Lauantaina 13 km hieman reippaampaa 4:18 min/km vauhdilla. Pakkasta oli kuutisen astetta, joten vaatettakin oli vähän enemmän päällä ja sitä myöden matkan tekeminen hieman kankeempaa.

Sunnuntaina 28 km juoksulenkki 6 asteen pakkasessa meni melko kevyen tuntuisesti. Sen verran pakkanen kuitenkin haittasi, että juomarepun letku jäätyi 15 km jälkeen, vaikka yritin puhaltaa letkun aina tyhjäksi juonnin jälkeen. Loppumatka mentiin sitten ilman juomista. Vauhti oli 4:51 min/km, mutta sykkeet olisivat voineet olla hieman matalammat, keskisykkeen ollessa nyt 131.

Kaiken maailman kolotusta

Viikko 49/2018 (3.-9.12.2018)

Vaihtelevat säät ja kelit olivat tälläkin viikolla kiusana. Pieni kerros lunta ei sinänsä olisi haitannut, mutta kun se muuttui välillä jäiseksi ja märäksi, niin silloin piti olla niin tossulla kuin pyörälläkin varovainen. Torstaina ollut itsenäisyyspäiväkin hieman sekoitti pakkaa, sillä uimahalli oli tuolloin kiinni ja uintitreeni siirtyi perjantaille.

Vanhojen vaivojen lisäksi, viikon treenejä hieman haittasi sunnuntaina klapihommissa nitkauttamani selkä. Selkä oli etenkin alkuviikon melkoisen jumissa ja kipuili yöllä kylkeä kääntäessä. Keskiviikkoaamuna otin myös vähän tuntumaa tien pintaan, kun kaaduin märällä peilijäällä omalla tiellämme. Polvi ja lonkka ottivat siinä rytäkässä vähän itseensä.

Selkäjumista huolimatta maanantaina pyöräilin työmatkat. Keli oli vielä ihan hyvä, sillä lumisade alkoi vasta illalla. Illalla kävin uimassa parin kilometrin vapaauintitreenin. Hallissa oli mukavan rauhallista ja välillä sain uida jopa yksin radalla. Yritin tällä kertaa vähän harjoitella ottamaan happea joka kolmannella vedolla, joka toisen sijaan. Harjoitusta tuokin tuntuisi vaativan vielä melkoisesti, sillä henkitys vasemmalta puolelta ei onnistu vielä yhtä sujuvasti kuin oikealta puolelta, josta olen tähän mennessä vain happea ottanut.

Tiistaina perinteiseen tapaan etätyöpäivä ja aamupäivällä juoksulenkki. Ulkona oli sen verran jäinen keli, että päätin tehdä treenin juoksumatolla. Tunnin juoksu / 13 km tuli tehtyä ja ihan ok meni. Illalla puolitoista tuntia sulkapalloa. Ensimmäinen puoli tuntia pelasimme kaksinpeliä, sillä pari pelaajaa oli myöhässä moottoritiellä tapahtuneiden onnettomuuksien ja sitä myöden tulleiden ruuhkien vuoksi. Tunti kuitenkin ehdittiin pelaamaan myös neluria.

Keskiviikkoaamuna töihin pyörällä, pienen kylkimyyryn kera, ja illalla takaisin paremmalla menestyksellä. Illalla vielä reilun tunnin sisäpyöräilytreeni trainerilla.

Torstai oli siis itsenäisyyspäivä ja kävin tekemässä Lamminpään harjulla n. 14,5 km juoksulenkin. Paikoin oli liukasta, mutta pääosin löytyi ihan hyvin pitävääkin alustaa. Vauhti oli jälleen 13 km/h. Keskisyke oli hieman korkea (141), mutta reittiin sisältyi jonkin verran normaalia enemmän nousumetrejä. Lenkin päälle jokuseksi tunniksi puuhommiin.

Perjantaina oli jälleen ohjelmassa työmatkapyöräilyt, ja aamupäivästä oli myös tunnin jalka-/selkä-/niskahieronta. Illalla kävin uimassa 2200m / 62min Tesomalla. Tällä kertaa altaassa oli sen verran ruuhkaa, ettei kovin pitkiä pätkiä päässyt rauhassa uimaan. Mitään uutta ei tällä kertaa tullut harjoiteltua. Vähän yritin jälleen kokeilla hengitystä joka kolmannella vedolla, mutta kovin montaa altaanväliä ei pystynyt putkeen menemään. Hieman huollestuttaa vasemman nilkan kipuilu uinnissa. Nilkka ei oikein tykkää ojentelusta ja siinä asennossa uintipotku tehdään, joten välillä on uintikin kivuliasta. Tämä tosin ei ole mikään uusi vaiva, vaan on vaivannut koko syksyn. Luulen, että syy tähän vaivaan löytyy suunnistuksesta, jossa olen jokusen kerran telonut nilkkani juuri samasta kohdasta.

Launataina jälleen ohjelmassa juoksulenkki. Sen verran oli tullut edellisenä iltana ja yönä uutta lunta, ettei ollut mieltä lähteä tekemään kauhean reipasta lenkkiä. Juoksin Nokian paloaseman lenkin, josta kertyi 13,4 km matkaa ja aikaa kului 62 min, eli jälleen vauhti oli sitä 13 km/h. Hieman lipsuvaa meno oli, vaikka pyöräteitä olikin hiekoitettu. Tällä kertaa Polari taas sohlasi ja matkan mittaus alkoi toimimaan vasta parin kilometrin jälkeen. Puuhommia tuli tehtyä lenkin päällee viitisen tuntia.

Sunnuntaina oli jälleen sen verran jäiset kelit ulkona, että päätin tehdä sisällä yhdistelmätreenin. Pyöräilin ensin trainerilla reilun tunnin ja heti päälle tunnin verran matolla juoksua 12 km/h vauhdilla. Molemmat treenin menivät ihan ok ja hiki lensi. Treenin päälle pariksi tunniksi vielä puuhommiin.

Hoka Hoka

Viikko 48/2018 (26.11. – 2.12.2018)

Pientä pakkasta on ollut lähes koko viikon. Lunta ei ole tullut, mutta sen verran tiet ovat menneet liukkaiksi, että työmatkapyörä vaihtui hybridistä maasto versioon. Tämä viikko on otettu treenien osalta hieman maltillisemmin. Syynä tähän on ollut ihan harjoitusviikkojen rytmitys, mutta toisaalta viikolla on ollut vähän nuhjuinen olo ja pelko flunssasta laittoi hieman rajoittamaan menoa. Onneksi mitään tautia ei pukannut päälle, so far, kop kop.

Maanantai mentiin vielä normaalisti. Aamulla töihin pyörällä ja iltapäivällä Tesoman uimahallin kautta kotiin. Uintitreeneissä tuli pieni laskuvirhe ja matkaa kertyi 50 m vajaat 2 km (250 + 450 + 500 + 250 + 500). Sen verran alle tunnin treeni kesti, että vaikka tuo puuttuva 50 m olisi tullut uitua, niin alle tunnin olisin siltikin päässyt.

Tiistaina otettiinkin jo vähän kevyemmin. Pidin jälleen etätyöpäivän, ja koska ulkona oli (tai ainakin tuntui) sen verran reipas pakkanen, niin tein aamupäivällä kauden ensimmäisen “kunnollisen” mattotreenin. Samalla tuli testattua myös uudet Hoka One One juoksutossut. 13 km / 61 min tuli matolla teputettua. Hokat olivat ihan hyvät tuohon mattohommaan, sillä ne ovat pehmeäpohjaiset ja toimivat ainakin minulla matolla paremmin kuin esim. Nimbukset, jotka tuntuvat hieman liian kovilta. Tällä kertaa illalla ei ollutkaan sulkapalloa (muutaman sairaustapauksen vuoksi) ja teinkin sitten paikkaavana treeninä kotona tunnin salitreenin.

Keskiviikko otettiin rennosti, eikä harjoituspäiväkirjaan tullut kuin työmatkapyöräilyt.

Torstaina aamulla juoksin 16 km töihin. 13 km/h tuntuu olevan nyt se vakionopeus jolla edetään, niin tälläkin kertaa. Pakkasta oli pari astetta ja paikoin oli liukkaitakin kohtia, mutta onneksi aina löytyi pitäväkin kohta tiestä, joten eipä juuri lipsutella tarvinnut. Illalla auton kyydillä kotiin ja sitten uimahallille. Tällä kertaa yritin ottaa mukaan myös hieman vauhdikkaampaa uintia. Pari sadan metrin pätkää pienellä tauolla uin reippaampaa vauhtia ja muut reippaa pätkät otin pidempien vetojen loppussa. Mitään hurjastelua tuo minun vaparini ei ole, mutta 2100 m meni alle 58 minuutin ja se sisälsi n. 7 minuuttia huilia.

Perjantai oli taas lusmupäivä, sillä vain työmatkapyöräilyt olivat ohjelmassa.

Lauantaikin otettiin myös hieman rennommin, sillä aamulla ei tullut tehtyä kovaa harjoitusta, vaan ainoastaan 13 km:n normaalivauhtinen juoksu. Pakkasta oli kolme astetta ja etelän puoleinen tuuli oli melkoisen kova. Illalla oli ohjelmassa, viiden tunnin puuhommien jälkeen, vielä yhdistelmätreeni, jossa noin 40 minuuttia sisäpyöräilyä trainerilla ja heti päälle 30 minuuttia juoksumatolla. Yllättävän mukavasti jaksoi, vaikka ulkonakin oli tullut teputettua päivän mittaan ihan jokin verran.

Sunnuntaina oli ohjelmassa, en nyt tiedä voiko sanoa kevyempi lenkki, mutta normaalia lyhyempi kuitenkin. Juoksin 23 km rennon reipasta vauhtia PK2-VK1 -sykealueella. Keskivauhti oli 4:30 min/km ja keskisyke 140. Pakkasta oli kolme astetta ja jälleen etelästä tuuli paikoin ihan napakastikin. Juoksu kulki ihan mukavasti, eikä lopussakaan ollut mitään kovin kummoisia jumeja havaittavissa.

Vantage toimi tällä viikolla hieman paremmin. Uinnin matka tallentui oikein, eikä GPS-ongelmiakaan ollut. Jokaisen juoksun alla annoin tosin kellon olla GPS-tilassa normaalia kauemmin ennen treenin aloittamista. Kerran kellon kosketusnäyttö lakkasi toimimasta ja jouduin boottaamaan laitteen. Kahdella harjoituskerralla (sali ja sisäpyöräily) sykkeen mittaus ranteesta takkuili enemmän tai vähemmän.