Helteet jatkuu

Viikko 26/2021 (28.6. – 4.7.2021)

Tälläkin viikolla ollaan päästy taas “nauttimaan” helteistä. Pienissä määrin tämä olisi ihan kivaa, mutta nyt vähän alkaa jo tökkimään. Reenejä pystyy nyt kyllä tekemään kun ei ihan kuumimpaan aikaan lähde liikenteeseen. Yöllä on onneksi reilusti alle kahdenkymmenen asteen, ja kun laittaa yläkertaan läpivedon, niin kämpän saa aamuksi sopivan viileäksi.

Maanantaina olin perinteiseen tapaan konttorilla, ja pyörällä liikenteessä. Päivällä oli reilun tunnin hierontavuoro.

Tiistaiaamusta oli sopiva 16 astetta lämpöä lähteä tekemään juoksulenkkiä. Juoksin 11 kilometrin VK1-treenin 4:22 min/km vauhdilla. Keskisyke oli hieman kynnyksen yläpuolella. Ihan kaikkein rennointa juoksu ei ollut. Iltapäivällä kävin vielä uimassa Tesomajärvessä laiturien väliä (laajennetulla kaarella) neljä kierrosta putkeen. Märkkäri oli päällä ja lämmin oli. Matkaa kertyi 2350 m ja aikaa kului 58 minuuttia.

Keskiviikkoaamuna pyöräilin maantiepyörällä Säijän kautta töihin. Matkaa kertyi 50 kilometriä ja aikaa kului 1:37, eli keskivauhti oli 31 km/h. Keskitehot olivat 199W ja -sykeet 125 bpm. Ensimmäisen tunnin keskari oli 32,5 km/h. Lämpöä oli 17 astetta ja sen vähäisen tuulen suunta oli melko suotuisa.

Torstaina aamulla pyöräilin töihin, mutta illalla tulin kotiin juosten. Eipä ole pitkään aikaan tullutkaan juostua työmatkaa. Tällä kertaa tulin Pyynikin kautta, joten nousumetrejäkin kertyi vähän normaalia enemmän. Lämpöä oli 25 astetta ja aurinko paistoi, joten hiki virtasi. Matkaa kertyi 16.5 km ja aikaa kului 1:16. Nousumetrien ja lämmön vuoksi keskisyke nousi 138 bpm:n, mutta muuten juoksu kulki ihan ok.

Perjantaina juoksin rauhassa vajaan kolme kilometriä Tesomajärvelle uimaan. Siellä uin ilman märkkäriä 1.2 km / 30 min. Sitten samaa juoksureittiä takaisin kotiin. Uinti sujui ihan ok, mutta juoksujalka oli vähän väsynyt. Lämpöä piisasi taas melkein kolmekymmentä astetta.

Lauantaina olimme Alastarolle rippijuhlissa, ja iltapäivällä poljin sieltä Punkalaitumen, Vesilahden ja Säijän kautta kotiin. Jälleen lämpöä oli lähes kolmekymmentä astetta ja aurinko porotti pilvettömältä taivaalta. Lempäälään asti oli myös hieman sivuvastaista tuulta. Matkaa kertyi 108 km ja aikaa kului 3:38, eli keskivauhti oli 29.8 km/h. Ihan hirveetä puristusta ei jaksanut pitää yllä – keskitehot olivatkin vain 179 W ja keskisyke 123 bpm. Ihan hyvä reissu, eikä lämpökään haitannut, kun ajoviimaa kuitenkin oli ja juomakin riitti.

Sunnuntaina pidin lepopäivän treeneistä. Mutta pihalla kuitenkin 10 tuntia.

Yötriathlon

Viikko 25/2021 (21.-27.6.2021)

Juhannusviikko oli edelleen tuskaisen kuuma. Tuulista, jopa myrskyistä säätä oli myös tarjolla, vaikka myrskyt eivät ihan kohdalle osunutkaan. Urheilusuoritteet pitikin tehdä pääosin aikaisin aamulla tai myöhään illalla. Tosin tälle viikolle ei kauheasti treenejä mahtunutkaan.

Juhannus tuli vietettyä tänä vuonna Vuokatissa, jossa myös järjestettiin ensimmäinen Vuokatin yötriathlon, johon osallistuimme. Torstaina päivällä lähdimme ajamaan Jyväskylän, Kuopion ja Rautavaaran kautta Vuokattiin, ja sunnuntaina Tahkon, Kuopion ja Jyväskylän kautta takaisin. Majapaikkana oli Vuokattihovin vieressä sijaitsevassa mökissä. Koirat olivat jakamassa myös lämpimän mökin tuskan.

Maanantaina oli ohjelmassa ainoastaan työmatkapyöräilyt. Aamusta oli jo 21 astetta lämmintä ja illalla 30 astetta.

Tiistaina lähdin juoksulenkille heti sängystä päästyäni. Klo 6:30 lämpöä oli taas jo 21 astetta. Juoksin reilun 11 kilometrin lenkin 53 minuuttiin. Sykkeet olivat korkealla ja meno muutenkin väsynyttä. Ei ollut kroppa ihan herännyt vielä tuossa vaiheessa. Illalla kävin vielä pikaisesti Tohlopissa uimassa 350m ilman märkkäriä. Uinti ilman märkkäriä oli suht raskasta ja koko homma alkoi ottamaan päähän sen verran, että uintireissu jäi noin lyhyeksi. Lähdin kotiin maalaamaan portinpylväitä.

Keskiviikkona poljin töihin Säijän kautta. Jälleen aamu kuudelta oli lämpöä 20 astetta, mutta se oli sopiva lämpö kevyelle 50 km:n polkaisulle. Vauhti, watit ja sykeet olivat alhaalla, joten ihan hyvä palauttava lenkki oli kyseessä. Illalla oli taas lämpöä lähemmäs 30 astetta, mutta melkein koko kotimatkan tihutti vettä. Myrskyrintama meni onneksi itäpuolelta ohi, vaikka ennusteet näyttivät, että kotimatkalla tulisi kunnolla vettä niskaan.

Torstaina olisi ollut hyvä treenisää, kun lämpöä oli koko päivän vain parinkymmenen asteen paikkeilla. Mutta tällöin oli lepopäivä ja ajomatka Vuokattiin. No, ajokeli oli ainakin hyvä, eikä juhannusruuhkiakaan ollut.

Perjantaina kävin päivällä tutustumassa osaan illan kisan pyöräilyreitistä. Pyöräilyn päälle kävin myös uimassa 750 metriä märkkärin kanssa kisaradalla. Vesi oli 23 astetta ja ilma reilusti enemmän. Vedessä näytti olevan vähän myös sinilevää, mutta emme antaneet sen häiritä.

Klo 19:30 starttasi sitten Vuokatin ensimmäisen yötriathlonin perusmatka. Kisakeskus oli Urheiluopiston parkkiksella. Lämpöä oli edelleen reippaasti yli 20 astetta. Tuulta ei juurikaan ollut, joten uintiolosuhteet Särkisessä olivat vallan otolliset. Matkaan lähti reilu kolmekymmentä kisailijaa ja lähtö suoritettiin jonkinmoisella rolling start -menetelmällä, joka vähän meni kuitenkin yhteisryntäykseksi. Itse lähdin takajoukoista matkaan. Pääsin heti ihan hyvään uintirytmiin. Uinnin aikana tuli jonkin verran kontaktia, mutta ei mitenkään häiritsevästi. Uintiaikani oli 29:16 ja Polar näytti matkaksi 1450 m, eli juuri tavoiteaikaan tuli päästyä. Vaihtoaikoja ei järjestäjien puolesta saatu, mutta oman kelloni mukaan T1:een meni aikaa 2:30.

Pyöräilyosuus kulki ensin Vuokatinhovintietä. Tämä osuus oli muulta liikenteeltä suljettu. Tämä pätkä oli myös vähän huonompikuntoista, mutta ihan TT-pyörälläkin ajettavaa, eikä tätä pätkää ollut kuin vajaan parin kilometrin verran. Sitten käännyttiin Nurmestielle, ja sitä poljettiin sen verran, että tuli 10 km (noin) täyteen ja sitten samaa reittiä takaisin. Näitä kierroksia oli kaksi, joten matkaa kertyi 40 km (noin). Reitti oli jonkin verran mäkinen ja nousumetrejä kertyikin koko matkalle n.300 m. Pyöräilyosuuskin meni ihan odotetulla tavalla, eikä mitään ongelmia ollut. Aikaa kului 1:07:44, eli keskivauhti oli 35.1 km/h. Keskisyke oli 144 bpm ja -tehot 239 W. Olen ihan tyytyväinen saamiini keskitehoihin, vaikka välillä tuntui, että vähän liian tiukille tulee mentyä ja pelkäsin että se kostautuu juoksuosuudella. Onneksi viimeinen pari kilsaa oli alamäkivoittoista ja jalat pääsivät palautumaan. T2:een meni aikaa 1:43.

Juoksuosuus kierrettiin neljänä 2,5 km:n kierroksena (tosin kokonaismatkaa kertyi mittarini mukaan 10.4 km). Pääosin mentiin asfaltilla, mutta kierroksen loppuosuus juostiin järvenrantapolkua pitkin, joka oli hiekkaa/purua/nurmea. Yhteensä nousumetrejä reitillä oli 55m, eli melko tasainen reitti oli. Juoksu lähti liikkeelle tosi hyvin. Vaikka alussa oli jonkin verran nousuakin, niin jalka tuntui tosi kevyeltä eikä hapoista ollut tietoakaan. Pientä pistosta oli kyljessä ensimmäisen kierroksen jälkeen, mutta sitä ei onneksi kestänyt kovin kauaa. Jalka tuntui hyvältä koko matkan eikä vauhtikaan kovin paljon hiipunut loppua kohden. Juoksuaika oli 41 minuuttia, eli keskivauhti oli 3:55 min/km, ja keskisyke 158 bpm. Pikaisesti katsottuna minulla oli toiseksi paras juoksuaika kaikista, ainoastaan koko kisan voittajalla oli pari minuuttia parempi aika. Tosin juoksuajoissa on mukana T2, joten ihan tarkkaa vertailua ei pysty tekemään. Koska juoksu tehtiin neljänä kieroksena ja seassa oli sprinttimatkankin menijöitä, niin ei oikein tiennyt ketä vastaan piti kilpailla. Joten jokainen edessä oleva selkä oli mahdollinen sijoitusparannus. Tosin viimeisellä kierroksella ei juurikaan näkynyt sellaisia menijöitä, jotka olisivat olleet samalla kierroksella, joten ihan viimeistä puristusta ei tarvinnut juoksussa ottaa.

Kisakauden avaus meni siis ihan suunnitelmien mukaan. Tulos oli vähän turhankin tylsä, sillä osuusajat menivät melko tarkkaan juuri niihin aikoihin kuin olin suunnitellutkin. Omassa sarjassani ei ollut kuin neljä kisaajaa, ja minä olin niistä 3. ajalla 2:22:21.

Lauantai tuli otettua kevyesti. Päivällä piti tehdä Sotkamon Hiukan hiekkarannalla uintitreeni, mutta ei sitten oikein innostanut. Jonkin verran tuli uitua ilman märkkäriä raatopoijun kanssa. Tosin poiju oli melko turha tuolla rannalla, sillä syvyyttä oli vajaan metrin verran. Illalla tuli lähdettyä vielä tekemään kevyttä pyörälenkkiä. Reilun kilometrin jälkeen kuului kops ja poks, kun ajoin ajoradalla olevaan pieneen kiveen ja eturengas puhkesi. Olin juuri sopivasti jättänyt vaihtorenkaan mökille, joten kävelyhommiksi meni. Onneksi kävelymatkaa ei ollut paljon ja paljain jaloin oli ihan hyvä kävellä lämmintä asfalttia pitkin. Pyöräreissu meinasi jäädä siihen, kun totesin että mukana oli liian lyhyellä venttiilillä varustettu varasisuri. 60mm profiilin läpi tulleesta venttiilistä näkyi vain pari milliä eikä ilmaa saanut pumpattua. Meinasin jo jättää koko lenkin väliin, mutta sitten onneksi keksein napata takaventtiilistä lisäpätkän ja näin sain etusisuriinkin ilmaa. Täydellinen ajoitus rengasrikolle, sillä kisassa vastaavaa päähänpistoa ei olisi varmaankaan tullut rengasrikon yhteydessä. Nyt pitää hommata pitemmän venttiilin omaavia sisureita. Toisella yrittämällä sain iltalenkin tehtyä. Poljin jälleen Nurstietä pitkin 6-tielle ja Vuokatintien kautta takaisin. Matkaa kertyi 32 km ja aikaa kului vähän reilu tunti. Kevyesti tuli poljettua.

Sunnuntaiaamusta kävin juoksemassa reilun 13 kilometrin ja tunnin lenkin Vuokatin keskustan ja Katinkullan reiteillä. Lämpöä oli 21 asetta ja taivas pilvessä. Sää oli tosi hikinen eikä jalkakaan ihan täydessä iskussa. Mutta tulipa lenkki tehtyä ja kolmas peräkkäinen hotelliaamiainen tippui paljon paremmalla omallatunnolla, kun tuli vähän hikoiltua ennen sitä. Kotimatkalla poikkesimme Tahkolla katsomassa elokuun kisapaikkoja. Uintipaikka tuli tsekattua ja autolla ajoimme pyöräreitin läpi.

 

Myrskyn jälkeen

Viikko 24/2021 (14. – 20.6.2021)

Jo sunnuntaina alkanut kova tuuli jatkui koko tämän viikon ajan. Kova tuuli aiheutti lisähikeä sekä kotona että pyörän päällä. Tiistain vastaisena yönä myrskysi sen verran, että pihasta kaatui yksi koivu koira-aidan päälle, ja sen pätkimiseen ja pilkkomiseen meni viikolla oma aikansa. Vaikka tuulista on ollut, niin lämpöäkin on piisannut. Hellepäiviä on ollut useampiakin ja etenkin loppuviikko oli tuskaisen kuuma kun lämpö lähenteli 30 asetetta muutamana päivänä.

Viikonloppu oltiin mökillä treenailemassa. Lauantai-iltana kävimme Mellillässä katsomassa varjo-Jukolan lähdön. Tänä vuonna emme kyseiseen tapahtumaan osallistunut. Nyt piti olla Rovaniemellä Jukolan viesti, mutta se on siirretty elokuun alkupuolelle.

Alkuviikko tuli otettua reenien puolesta vähän kevyemmin, mutta tahti kiristyi loppuviikosta.

Maanantaina oli vielä ihan inhimilliset lämmöt. Aamulla oli 10 ja illalla 20 astetta kun työmatkapyöräilyt tuli poljettua. Päivällä oli reilun tunnin hieronta. Hieronta tuli ihan tarpeeseen, sillä etenkin hartiat olivat tosi jumissa ja päätä särkikin koko päivän.

Tiistaina oli myrskyisä päivä. Aamupäivällä kävin uimassa Kalevan maauimalassa märkäpuvulla 2600 m yhteen putkeen. Aikaa kului vähän päälle 55 minuuttia. Ihan hyvin jaksoi tuollaisen matkan. Eli jos avovesiolosuhteet ovat optimaaliset, niin täyden matkan uinti voisi mennä puoleentoista tuntiin. Illalla oli edelleen tuulista ja lämpöä 18 astetta. Juoksin VK1 lenkin Vuorentausta – Tesomajärvi – Ikuri tienoilla. Matkaa kertyi 12.7 km ja aikaa kului 56 minuuttia, eli keskivauhti oli 4:25 min/km. Ihan ok kulki ja keskisykkeetkin oli ihan hyvät, 138 bpm.

Keskiviikkona oli sen verran väsynyt olo, että päätin pitää ihan lepopäivän. Torstainakin oli ohjelmassa vain 11 kilometrin juoksulenkki aamupäivällä. Keli oli vielä sopivan vilpoinen, 17 astetta. Vauhti oli 4:35 min/km ja keskisyke 130 bpm. Juoksu tuntui jälleen ihan OK:lta. Illalla oli pitkästä aikaa työporukalla saunailta Tampereen keskustassa, joten ilta meni tankkauksen merkeissä (ruuan, alkoholia ei tälläkään kertaa).

Perjantaina töiden jälkeen lähdin polkemaan Punkalaitumelle mökkeilemään. Pyöränä oli graveli ja reitti kulki Sarankulmasta Jasperintien kautta Pirkkalan lentokentän tuntumman ja sieltä Lempäälän ja Vesilahden kautta Vehkajärvelle. Sää oli melko haastava, sillä tuulta oli 7 m/s ja sen suunta oli sellainen, että ainakin 90% matkasta se puhalsi vastaan. Ja kun lämpöäkin oli 29 astetta ja aurinko porotti, niin vetotreenille oli kovat olosuhteet. Muutaman kilometrin jälkeen nostin tehot vähän päälle 200 W:n ja tarkoitus oli pitää sitä yllä kolmen tunnin ajan. Sinänsä oli onni, että oli tuollainen vastatuuli, sillä muuten olisin ollut perillä alle kolmessa tunnissa (tai sitten olisi pitänyt tehdä lisälenkki). Nyt 90 km:n matkaan meni aikaa 3:16. Kolmen tunnin vetopätkälle kertyi matkaa 83.4 kilometriä, eli keskari oli 27.8 km/h. Keskitehot olivat 214 W ja -sykkeet 137 bpm. Sinänsä vastatuulella ei ollut merkitystä, koska vain tehot merkitsivät. Aikaa vain kului vähän enemmän.

Lauantaina aamupäivällä tein mökillä kilpailunomaisen triathlon-treenin. Tuuli oli onneksi jonkin verran tyyntynyt eikä lämpökään ollut vielä ihan tapissa kymmenen aikoihin, jolloin aloitin uinnin. Aluksi uin Pikkusaaren ympäri, josta kertyi matkaa 1140 metriä. Aikaa kului 26 minuuttia. T1:ssä meni aikaa 2:30 ja sitten lähdin pyöräilemään Punkalaitumen keskustalenkkiä myötäpäivään ja lisäksi vielä Tursan kautta kieppaisu. Matkaa kertyi 31 km ja aikaa kului 59 minuuttia, eli keskivauhti oli 31.8 km/h. Keskitehot olivat 229 W ja -sykkeet 139 bpm. Ihan hyvä tunnin rutistus etenkin kun alla oli graveli ja kolmasosa reitistä oli hiekkatietä. T2:ssa meni aikaa 1:25. 7,5 kilometrin juoksuosuudella oli nousumetrejä 60 ja alusta oli hiekkaa. Juoksu oli jonkin verran raskasta, mutta vauhdiksi sain kuitenkin 4:18 min/km. Treeni oli melko tarkkaan kaikilta osin 75% perusmatkasta. Illalla tuuli taas yltyi ja kävinkin vielä märkkärin kanssa järvessä uimassa muutaman sadan metrin verran vähän kovemmassa aallokossa.

Sunnuntaina sain mahdollisuuden pyöräillä mökiltä kotiin. Tuulen suunta oli kerrankin otollinen ja puhalsi pääosin selän takaa tai sivulta. Vaikka aamupäivästä pääsinkin jo liikenteeseen, niin lämpöä oli pitkälti yli kahdenkymmenen asteen ja aurinko präkitti siniseltä taivaalta. Kelailin rauhallisesti kotiin vähän harvinaisempaa reittiä pitkin. Reitti kulki Tursan ja Oriniemen kautta Halkivahaan. Halkivanhan jälkeen käännyin Sammaljoen suuntaan ja Rautaniemestä suuntasin kohti Kivijärveä ja Rämsöötä (tosin tuli 6 km:n lisälenkki, kun lähdin yhdessä kohtaa väärään suuntaan). Rämsööstä matka jatkui Tottijärvelle ja Sorvan kautta Tesomajärvelle, jossa tein pienen viilennyspulahduksen järveen. Sitten vielä pari kilometriä kotiin. Matkaa kertyi 101 km, josta 40% oli hiekkatietä. Aikaa kului 3:40 eli keskari oli 27.5 km/h. Keskitehot olivat 155W ja keskisyke 113 bpm. Ihan mukava reitti ja näki vähän uusia maisemiakin.

Varjo-Pirkka

Viikko 23/2021 (7.-13.6.2021)

Jotenkin mitäänsanomaton viikko. Viikot rullaan nyt niin vauhdilla eteenpäin ettei perässä meinaa pysyä. Onneksi tulee kirjattua viikon treenit ja ajatukset ylös, niin voi täältä tarkastaa mitä on milloinkin tullut tehtyä, kun tuppaa jo vähän unohtamaan.

Tuossa yksi päivä tuli todettua, että kuinka tekniikkavoittoiseksi pyöräily on mennyt. Triathlon-pyörällä kun lähtee liikkeelle, niin pitää tarkastaa ensinnäkin, että kännykässä on aukkua. Sitten pitää olla sykevyössä paristo iskussa, jotta kädessä oleva sykemittari ja pyörässä oleva ajotietokone saavat sykkeet ylös. Sitten pitää olla takatutkassa virtaa, kuten myös wattipolkimissa sekä sähkövaihteissa. Sitten kun kaikkien härpäkkeiden akut on ladattu, niin sitten äijästä onkin jo virta loppu.

Maanantaina oli ohjelmassa vain työmatkapyöräilyt. Lämmintä oli jo aamusta asti, mutta kotiin polkiessa sain vähän vettä niskaani.

Tiistaina päivällä käytiin Kalevan maauimalassa polskimassa 50 minuutin ajan. Uin alkuun 200 m lämppää pullareiden kanssa. Sitten lät + pul 300 m. Sitten siirryin takaisin pelkkään pullariin ja uin 1600 m putkeen. Illalla kävin vielä juoksemassa Soppeenharjulla. 13.4 km:n lenkkiin meni aikaa tasan tunti. Jalka oli yllättävän hyvässä iskussa ja meno tuntui jopa kevyeltä. Ukkonen jyrisi ja välillä tuli vettäkin. Ehkä kostea ja sähköinen ilma siivitti hyvään menoon.

Keskiviikkona töiden jälkeen pyöräilin maantiepyörällä Siuron 50 km:n lenkin. Mäet poljin isolla vaihteella ns. voimapolkemista. Keskitehot olivat 181 W ja -nopeus 30.6 km/h. Sää oli vallan mainio, 23 astetta lämpöä eikä tuulikaan häirinnyt. Pyöräilykin tuntui ihan rennonreippaalta. Pyöräilyn päälle juoksin vielä 5 km lenkin 4:34 min/km vauhdilla. Keskisyke oli juuri kynnyksellä.

Torstaina poljin maastopyörällä töihin. Töiden jälkeen Valmetin kestävyyskerho järjesti Kaupin Sport Centerillä tunnin luennon aiheena kestävyysurheilun voimaharjoittelu. Luennon päälle teimme tunnin kiertoharjoittelun. Vetäjänä oli Ville Pirttijoki. Loppuverrana poljin Kaupista kotiin.

Perjantaina töiden jälkeen menimme Tohloppijärvelle uimaan. Ilma ja vesi olivat lämmintä eikä aalokkokaan ollut kovinkaan kummoinen, mutta oli sitä vähän kuitenkin. Uin ensin putkeen n.1300 m ja sen päälle vielä n.600 m lenkin. Aikaa kului kolme varttia. Tohloppijärveltä juoksin vielä 8 km:n siivun kotiin. Rauhassa menin, mutta sykkeet olivat vähän korkealla. Tosin reitti oli melko nousuvoittoinen.

Lauantaina lepäiltiin ja tankattiin sunnuntain pitkää pyöräilyä silmälläpitäen. En kylläkään osallistunut Pirkan Pyöräilyyn, vaan tein oman varjo-Pirkkani. Pääsin matkaan vähän klo 9 jälkeen. Sade oli jo lakannut, mutta tiet olivat vielä jonkin verran märät. Liikenteessä oli triathlon-pyörällä. Lähtiessä lämpöä oli hieman päälle kymmenen astetta ja luoteistuuli oli melko reipas, jopa kova (tosin en tiedä mikä on oikea termi tällaiselle tuulelle, olisiko navakka).

Reitti kulki ensin Säijän ja Lempäälän kautta Vesilahdelle, ja sieltä Narvan kautta Punkalaitumelle. Punkalaitumelta matka jatkui Sastamalaan ja sieltä Häijään, Heinijärven, Sasin ja Pinsiön kautta takaisin kotiin. Matkaa kertyi tasan 180 km (eli triathlonin täysmatkan pyöräilyn verran) ja aikaa kului 5:41, eli keskivauhti oli 31.7 km/h. Keskisyke oli 125 bpm ja -tehot 181W. Nousumetrejä Garminin mukaan reitillä oli 1253.

Tuuli oli sen verran kova, että kiekkojen korkeat profiilit nappasi sivutuulen melko hyvin ja heilutteli pyörää välillä melkoisesti. Tarkkana sai olla. Punkalaidun – Sastamala väli oli vastatuulta, mutta pyörän ajoasento oli sen verran aero, että miksikään kauheaksi väännösi ei ajon mennyt. Sää lämpeni loppua kohden, mutta kun stoppeja ei tullut pidettyä, niin irtohihojen ja tuuliliivin kanssa poljin loppuun asti.

Ihan tyytyväinen olen reissuun. Mitään isompia ongelmia ei ilmennyt. Vasen olkapää alkoi taas kylläkin kipuilemaan jo parin tunnin jälkeen, mutta sitä pystyi matkan aikana venyttelemään. Loppumatkasta alkoi myös selkä vähän kipeytymään. Keskivauhtiin olen myös tyytyväinen, etenkin kun tuli ajettua yksin, ja tuulta ja nousumetrejä oli ihan rapsakkaasti.

3 x 3 x 3

Viikko 22/2021 (31.5. – 6.6.2021)

Kesäkuu on alkanut melko kesäisessä säässä. Lämpöä ja kuivaa on ollut, siitepölyä edelleen paikat vihreänä ja hyttysiä ihan …keleesti. Pihasaunakin on lämmennyt tällä viikolla viitenä päivänä. Sen verran komeita kelejä oli, että tein neljä etätyöpäivää, että sai ikkunasta ihailla vihreää luontoa.

Treenien osalta on ollut kevyempi viikko. Tunteja toki on tullut ihan mukavasti, mutta tehotreenit ovat olleet vähissä. Jos maanantain työmatkapyöräilyjä ei lasketa, niin viikkoon on mahtunut kolme uintikertaa, kolme pyöräilyharjoitusta ja kolme juoksulenkkiä. Eli triathloniin sopiva setti.

Maanantaina tosiaan oli viikon ainoa konttoripäivä ja silloin oltiin pyörällä liikenteessä. Päivällä oli reilun tunnin hieronta.

Tiistaina aamupäivällä kävin Kalevan maauimalassa uimassa 2100m. Sää oli mitä komein ja altaassakin rauhallista. Melkein koko ajan sain uida yksin omalla radalla. Aikaa meni 4x500m + 100m matkaan taukoineen hieman päälle 50 minuuttia. Töiden jälkeen kävin vielä juoksemassa reilun 13 km:n lenkin. Yritin pysytellä aerobisen kynnyksen tuntumassa tai pari napsua yli. Keskisyke jäi jonkin verran alle kynnyksen, mutta pääosa matkasta mentiin suunnitelmien mukaisesti. Vauhti oli 4:39 min/km. Vaihteeksi juoksin Virelän kautta Mustanvuoren ohi Villilään ja sieltä Tesoman ja Lamminpään kautta kotiin. Tällaista reittiä ei ole vähään aikaan tullut tehtyäkään, jos koskaan.

Keskiviikkona oli töiden jälkeen pyörätreeni. Lähdin gravelilla liikenteessen, ja poljin Metsäkylän ja Sasin kautta Rokkakoskelle ja Lavajärvelle. Takamaan jälkeen siirryin Uudelle Kuruntielle ja siltä polkaisin Elovainiolle, ja Kolmenkulmantien kautta kotiin. Matkaa kertyi 60 km ja aikaa kului vähän alle 2 tuntia. Keskari oli 30.5 km/h. Tavoitteena oli pysyä koko matkan ajan kynnystehoilla / -sykkeillä. Hieman meni yli, sillä keskitehot olivat 218W ja sykkeet 136 bpm. Sen verran oli kova tempo päällä ja hikeä silmissä, ettei juuri hienoja maalaismaisemia pystynyt katselemaan. Osa matkasta oli myös hiekkatietä ja kuoppien väistely vaati myös tarkkaavaisuutta. Ihan tyytyväinen olen graveloinnin keskivauhtiin, sillä nousumetrejä reitillä oli reilu 500.

Keskiviikkona päivällä sain myös ensimmäisen koronapiikkini. Käsi tuli pariksi päiväksi melko kipeäksi. Sivusuunnassa käden nosto sattui, mutta muut suunnat olivat ihan ok, eli uimaan pystyi ihan hyvin.

Torstaina aamupäivällä kävin taas uimassa – tällä kertaa Tesoman uimahallissa. Uin saman 4 x 500m + 100m. 25m altaassa vauhti oli vähän parempi kuin Kalevan 50m altaassa. Hieman tylsältä kylläkin halliuinti tuntui maauimalan jälkeen. Pullarin kanssa tälläkin kertaa uin koko matkan, niin kuin edellisilläkin kerroilla. Töiden jälkeen kävin tekemässä 12.7 km juoksulenkin Lamminpään harjulla ja Tesomajärven ympäristössä. Aikaa kului tunnin verran, eli tällä kertaa mentiin vähän rauhallisemmin. Mutta keskisyke oli silti 125 bpm, eli vähän korkealla oli.

Perjantaina piti tehdä töiden jälkeen puolipitkä, rauhallinen ja nautinnollinen gravelilenkki, kun sääkin oli mitä parahin pyöräilyyn. 2/3 toteutui, eli matkaa kertyi puolipitkän pyöräilyn verran, 75 km. Vauhti oli myös rauhallinen, keskarin ollessa 25.7 km/h. Nautinto oli sitten melko kaukana. Reitti oli kyllä komea. Kotoa poljin ensin Nokian Taivalkuntaan ja Sarkolaan, sieltä Kutalan kautta Karkun suuntaan ja sitten Otamuksen ja Siuron kautta takaisin kotiin. Reitillä toki on reilu 800 nousumetriä, mutta ei sekään ollut tuskan aiheuttaja, vaan ärhäkkä kylkipisto, -kramppi, -jotain. Jokunen kilometri meni ihan mukavasti, mutta sitten alkoi pikkuhiljaa oikeassa kyljessä tuntumaan ja tuntemukset pahenivat pikku hiljaa. 15 km jälkeen kipu oli jo sellainen, että syvään hengittäminen sattui. Tällaista on ollut ennenkin pyörälenkeillä ja se on mennyt jossain vaiheessa ohi, mutta nyt se ei sitten mennytkään. Kotiin päästyä ajattelin, että kyllä tämä pienen kävelyn jälkeen tokenee, mutta kun ei oikein pystynyt kävelemään eikä makaamaan eikä muutenkaan oikein olemaan. Sitten vaan lattialle polvilleen ja otsa lattiaan ja siinä viisi minuuttia, niin alkoi helpottamaan. Puolessa tunnissa kipu hävisi ja tuntui kuin mitään ei olisi ollutkaan. Ihme homma. Harmi vaan, että mukavaksi lenkiksi suunniteltu pyöräily muuttui melkoiseksi tuskien taipaleeksi.

Lauantaiaamusta kävin juoksemassa Peetun ja OlSen kanssa yhteislenkin. Juoksin ensin kotoa Ylöjärven kirjastolle, josta lähdimme yhdessä kiertämään Keijärveä vastapäivään. Sää oli taas mitä mainioin. Lämpöä pari kymmentä astetta ja aurinkoista. Järven kierron jälkeen juoksin vielä Haavistolta Elovainiolle ja Kolmenkulmantien kautta kotiin. Matkaa kertyi vähän vajaat 26 km ja aikaa kului 2:12. Keskivauhti oli 5:06 min/km ja keskisyke 130 bpm. Pitkäksi lenkiksi vauhti ja sykkeet nousivat melko korkealle, ja syynä oli se, että juoksin 3 kilometriä (21-24km) vähän reippaammalla vauhdilla, hieman alle 13 minuuttiin. Yllättävän hyvin veto lähti vielä tuossa vaiheessa lenkkiä.

Sunnuntaiaamuna lähdin ulkoiluttamaan Feltin tt-pyörääni ensimmäisen kerran tänä keväänä. Alkusäädön jälkeen pääsin vihdoin liikkeelle, vaikka hermot meinasi mennä. Reitti oli: Ylinen – Karhe – Lintuharjuntie – Hämeenkyrö – Heinijärvi – Häijää – Salmi – Siuro – Sasi – Pinsiö. Matkaa kertyi 123 km ja aikaa kului vähän alle 4 tuntia. Keskinopeus oli 31.2 km/h, -syke 124 bpm ja -tehot 187W. Nousumetrejä tuolle reitille tulee ihan mukavat vähän päälle 1000m. Sääkin oli erittäin kohdillaan. Lämpöä oli reilu 20 astetta, puolipilvistä ja tuulikin oli melko vähäistä. Pyöräkin toimi ihan ok. Ainoa ongelma oli hartiat, jotka tuppasi puutumaan ja kipeytymään. Etenkin koronaroketepuolen olkapää kipuili jonkin verran. Illalla tuli avattua kunnolla myös uinnit avovedessä. Kävimme Tohloppijärvessä uimassa reilun puolen tunnin verran ja GPS:ään tuli matkaa 1540m. Vesi oli mukavan lämmintä (ehkä 20 asteista) eikä aallokkoakaan juurikaan ollut. Siitepölyä oli kylläkin jonkin verran rannan tuntumassa.

Tutkailua

Viikko 21/2021 (24.-30.5.2021)

Kevään viimeinen viikko oli säiden osalta vaihteleva. Vettä, aurinkoa, sumua, kylmää, lämmintä, tyyntä ja tuulista. Kaikkea oli tarjolla. Välillä sai lenkillä kastua ja palella, mutta pääasiassa hiki on virrannut tälläkin viikolla.

Maanantaiaamun työmatkapyöräilyn sai tehdä vain muutaman asteen lämmössä. Illalla sentään päästiin jo yli kymmeneen asteeseen. Illalla vielä kolmen vartin kotisalitreeni.

Tiistaina aamupäivällä juoksin 11 kilometrin PK2-lenkin. Vauhti oli 4:45 min/km keskisykkeen ollessa 127 bpm. Mukavan rento lenkki ja jalatkin olivat suht hyvässä kunnossa. Illalla tuli päätettyä sulkapallossa kevätkausi. Raholan sulkapallohalli, jossa olemme käyneet nyt jokusen vuoden pelaamassa, lopettaa myös toimintansa ja tilalle tulee padel-halli. Syksyksi pitää keksiä joku uusi sulkispaikka. Päätöspelit sujuivat taas ihan mallikkaasti, joten hyvillä mielin voin siirtyä kesätauolle. Paikatkaan eivät menneet rikki.

Keskiviikko oli synkkä ja myrskyinen päivä. Vettä alkoi satelemaan puolen päivän jälkeen ja sitä sitten tuli iltaan asti. Lämpöäkään ei ollut kuin kymmenisen astetta. Kävin kuitenkin tekemässä kauden ensimmäisen uintitreenin Kalevan maauimalassa. Päivällä ei ollut paljoakaan uimareita ja sainkin uida melkein yksikseen koko treenin. Vettä satoi ja kylmäkin meinasi tulla – ainakin altaan syvemmässä päässä. Matalamassa päässä vesi oli taas vähän liiankin lämmintä. Uin rauhallisesti 4 x 500 m + 100 m. Uinti tuntui ihan mukavalta ja omaan tasoon nähden melko sujuvaltakin näin puolen vuoden tauon jälkeenkin. Illalla oli MO:n yhteistreeni. Sauvakävelimme sateessa ja kovassa tuulessa Suolijärveä ympäri pari kertaa. Välillä teimme juoksutekniikkaharjoituksia sekä kevyttä hölkkää. Uinnissa maha meni vähän sekaisin ja nyt jalkatreenissä sitä poltteli edelleen, joka vei vähän fiilistä treenistä. 1:40 kului treeniin aikaa kun sauvottelimme reilun 9 km.

Torstaina oli jälleen työmatkapyöräilyt. Aamulla oli hyvä keli, mutta iltapäivällä sain vettä niskaani ja matka oli melko märkä. Illalla kävin kotona juoksemassa reilun 12 km:n lenkin. Alkuun ja loppuun oli kilsa rauhallista, mutta pääharjoitteena oli 10 km:n reipasvauhtinen juoksu. Kymppi meni 4:04 min/km keskarilla aikaan 40:43, keskisykkeen ollessa 152 bpm. Olen ihan tyytyväinen tulokseen tähän kohtaan kautta ja siihen, että juoksu oli yllättävänkin rentoa ja pidempäänkin olisi jaksanut.

Perjantaina poljin maantiepyörällä töistä jälleen pitemmän kautta kotiin. Reitti kulki Vuoreksen, Lempäälän, Säijän, Nokian keskustan, Siuron, Sasin ja Pinsiön kautta kotiin. Matkaa kertyi 101 km ja aikaa kului tasan 3 ja puoli tuntia. Länsituuli takasi sen, että suurin osa matkasta oli vastatuulta. Tämän vuoksi keskarikin oli vain n. 29 km/h vaikka keskitehot olivatkin 180W. Lisämielenkiintoa lenkille antoi uusi Garminin takatutka. Sen toimivuus oli erittäin positiivinen kokemus. Kun tutka on yhdistettynä Garminin ajotietokoneeseen, niin se antaa aina äänimerkin kun ajoneuvo lähestyy takaapäin. Ajotietokoneesta näkee myös millä etäisyydellä autot lähestyvät ja montako niitä on tulossa. Ajaminen muuttuu paljon rennommaksi, kun ei tarvitse pelätä, että ajoneuvo yllättää takaa, ja voi vain keskittyä etumaaston tarkkailuun.

Lauantaiaamusta juoksimme Peetun ja MiJä:n kanssa 25 km rauhallisen PK-lenkin. Lähdimme Teivosta ja etenimme Siivikkalan ja Pohtolan kautta Nässyn rantareitille. Rantapätkän jälkeen menimme Haapalinnan kautta  Tohloppiin ja sieltä Tesomajärvelle, Lamminpäähän ja sitten takaisin Teivoon. Lämpöä lähtiessä ei ollut kuin 8 astetta ja alkuun olikin vähän kylmän oloista, mutta melko pian lämmöt nousivat sen verran, ettei tarvinnut enää palella. Jalka oli yllättävän hyvä, vaikka alla oli pari kovaa treenipäivää. Vauhtimme oli 5:20 min/km keskisykkeen ollessa 122 bpm. Loppupäivä menikin mukavasti pihahommissa.

Sunnuntaiyö oli vähän rikkonainen. Puoliltaöin Jalo-koira sai taas epilepsiakohtauksen. Kohtauksesta selvittiin taas säikähdyksellä, mutta Jalolle jäi sen verran rauhattomaksi, että mun piti lähteä sen kanssa vielä puolen tunnin kävelylenkille yhdeltä yöllä. Aamulla olikin sen verran nuutunut olo edellisen päivän treeneistä ja huonosta yöstä, että meinasin jättää koko MO:n pyöräilytreenin väliin. Lähdin kuitenkin polkemaan kohti Harjuniittyä, jossa kokoonnuimme yhteistreeniin. Pääharjoitteena oli polkea 4 x 5 minuutin maksimivetoja Siuron ja Salmin välillä. Alkuun poljimme tunnin verran lämpöä ja sitten piti alkaa vedot. Lämpän yhteydessä totesin jo, että jalat ovat ihan tyhjät eikä vetojen tekemisessä ole mitään järkeä. Ensimmäiseen vetoon lähdin, mutta minuutin jälkeen luovutin. Jatkoin treeniä omalla rauhallisella lenkillä. Poljin Salmista Häijääseen ja sieltä Heinijärven, Mahnalan, Sasin ja Pinsiön kautta kotiin. Matkaa kertyi 89 km ja aikaa kului 3:15. Rauhallisesti meni ja keskitehot olivatkin 154 W ja sykkeet 110 bpm. Keli oli komea, vaikka vähän viileä. Aurinko paistoi ja oli melko tyyntä. Lämpökin nousi loppulenkkiä kohden lähemmäksi 20 astetta. Takatutka oli taas paikallaan ja hoiti hyvin hommansa. Loppupäivä taas pihahommissa.

Sataa, sataa, ropisee…

Viikko 20/2021 (17.-23.5.2021)

Pyöräilypainoitteisen viikon jälkeen palattiin taas normaalirytmiin. Lämpimän viikon jälkeen palattiin myös säiden osalta normaaleihin kevätsäihin, eli viileään ja sateiseen. Reenejä sateet eivät sentään sotkeneet, vaikka melkein joka päivä tuli enemmän tai vähemmän vettä taivaalta.

Maanantaina oli vähän rennompi päivä kovan viikon jälkeen, eikä ohjelmassa ollut muuta kuin normaalit 2 x 16 km:n työmatkapyöräilyt. Aamulla selvisi kuivana ja iltapäivällä joutui vähän odottelemaan töistä lähdössä, että saderintama siityi Tampereen päältä pois. Melko kuivana selvisin kotiin asti.

Tiistaina oli etätyöpäivä, ja perinteiseen tapaan aamupäivällä kävin juoksemassa reilun 10 km:n lenkin. Lenkin loppupuolella otin kahden kilometrin vähän reippaamman vedon aikaan 7:34. Muuten menin normaalia köpöttelyä. Lenkin keskariksi tuli 4:36 min/km sykkeiden ollessa 130 bpm. Illalla vielä puolitoista tuntia sulkapalloneluria. Peli oli vähän hukassa ja virheitä tuli paljon. Kesätaukoa odotellessa.

Keskiviikona päivällä ollut reilun tunnin hieronta meni varmaan vähän hukkaan, kun illan MO:n treeninä oli pitkä juoksu. Treenistä uhkasi tulla vetinen, mutta sääennuste oli onneksi pielessä, emmekä saaneet kuin muutaman sadekuuron niskaamme. Lähdimme juoksemaan Rosendahlin parkista ja kävimme kääntymässä arboreettumissa ja palasimme takisin parkkiin Pyynikin näkötornin kautta. Näitä kierroksia teimme kaksi, enimmäinen (9,5 km) erittäin rauhallisesti, ja toinen (10,5 km) kynnyssykkeillä. Sykkeitä tuli siis seurattua koko toisen kierroksen ajan, ja sen ansiosta kynnyksellä (132 bpm) tuli pysyttyäkin, jopa yhden lyönnin alle. Vauhti ei ollut kovin kummoinen tuolla toisellakaan kierroksella 4:56 min/km, mutta näkötornille nousu verkotti vauhtia aika lailla. Kokonaismatka treenille oli 20.2 km ja aikaa kului 1:55.

Torstaina oli poutapäivä ja pyöräilinkin jälleen töihin maantiepyörällä. Kotiin poljin vähän pidemmän kautta kun poljin ensin Lahdesjärven kautta Vuorekseen, sieltä Sääksjärvelle, Kuljuun ja Katepalin kautta Säijän lenkille. Matka jatkui vielä Nokian keskustan, Taka-Lauttalan ja Kalkun kautta kotiin. Matkaa kertyi vähän vajaat 78 km ja aikaa kului 2:40, eli keskari oli hieman päälle 29 km/h. Keskitehot olivat 177W ja sykkeet 115 bpm.

Perjantai olikin sitten kaatosadepäivä ja sen kunniaksi tuli pidettyä lepopäivä treeneistä. Töitä tehtiin sitten senkin edestä.

Lauantaina juoksin testi 5 km:n lenkin. Alkuun hölkkäsin kolme kilometriä Kolmenkulmantielle ja sielä pinkaisin takaisin päin Käyräkujalle ja Hatolaan. Testipätkän päälle vielä kolme kilsaa verkkaa. Testipätkä meni aikaan 18:48 eli keskivauhti oli 3:45 min/km keskisykkeen ollessa 161 bpm. Reitti on melko tasainen, mutta ensimmäinen pari kilsaa on laskuvoittoinen ja lopussa otetaan melkein kaikki laskumetrit takaisin. Laskua oli 10 m enemmän kuin nousua. Ihan tyydyttävä suoritus tähän kohtaan kautta.

Sunnuntaina oli jälleen MO:n treenit. Alkuun pyöräilimme Pirkkalan vanhan kirkon parkista Säijän kautta Pirkkalantielle ja sielä samaa reittiä takaisin siten, että matkaa kertyi pienen lisälenkuran kanssa 40 km. Näitä lenkkejä teimme kaksi kappaletta ja välissä pieni huoltotauko. Tavoitteena oli polkea kynnystehoilla / -sykkeillä. Ensimmäiseen kierrokseen minulla meni aikaa 1:14:48, eli keskinopeus oli 32.1 km/h. Keskisyke oli 129 bpm ja keskiteho 215W. Toiseen kierrokseen kului aikaa 1:14:16, eli keskinopeus oli 32.3 km/h. Keskisyke oli tällä kierroksella 131 bpm ja keskiteho 211W. Eli kynnyksen (131 bpm) tuntumassa pysyttiin hyvin. Polkeminen ei ollut kovinkaan helppoa, sillä lonkankoukistajat ja nivuset olivat melko kireällä ja poltteli melkein koko polkemisen ajan. Tästä syystä jouduin polkemaan putkelta pieniä pätkiä melko usein, jotta jälleen pystyisi istumaan jonkin aikaa. Tästä syystä varmaan keskivauhtikin vähän tippui, kun putkelta kuitenkin tehot ja sykkeet nousevat, mutta vauhti ei. Pyöräilyn päälle teimme vielä juoksulenkin. Jälleen oli tarkoitus mennä kynnyksellä (132 bpm), mutta oma suunnitelmani oli, että yritetään pysyä 135 bpm:n tuntumassa. Lenkkini kulki Pirkkalan vanhalta kirkolta Pirkkalan keskustaan, ABC:n ohi Sionkylään ja takaisin lähtöpaikalle. Matkaa kertyi 13.4 km ja keskivauhti oli 4:50 min/km. Keskisyke oli 134 bpm, eli spekseissä pysyttiin. Alkukankeuden jälkeen juoksu tuntui ihan hyvältä ja melko rennosti pystyi loppujen lopuksi juoksemaan. Vauhti ei ollut kummoista, mutta reitillä oli 70 nousumetriä, joka söi vähän vauhtia. Ihan hyvä treeni, vaikka jäikin sellainen maku, ettei ihan putkeen mennyt.

Mökkileiri

Viikko 19/2021 (10.-16.5.2021)

Työviikko oli normaalia lyhyempi helatorstain vuoksi. Komeiden säiden vuoksi otin vielä perjantainkin vapaaksi, ja suuntasimme jo keskiviikkoiltana Punkalaitumen mökille. Viikolla päästiin jo hellelukemiin muutamana päivänä ja muutkin päivät (maanantaita lukuunottamatta) olivat hienoja ja lämpimiä, eikä vettäkään ennusteista huolimatta juurikaan satanut. Päivät tosin olivat melko tuulisia.

Viikko oli aika pyöräilyvoittoinen ja lenkit melko pitkiä. Alkuviikosta vanhan Garmin Edge:n virtanappi hajosi, ja piti käydä ostamassa uusi pyörämittari Garmin Edge 530, eli vähän uutta vempelettä tuli taas kehiin. Maanantaina kävin polkemassa Varalassa ergolla kynnystestin, ja viitenä seuraavana päivänä tuli pyörämittariin tasan 600 km / 22 h.

Pyöräreitit kulkivat monen eri kunnan aluella. Ainakin seuraavilla paikkakunnilla tuli viikon aikana poljettua (voi olla, että jotkut ovat liitoskuntia, enkä jaksanut asiaa sen tarkemmin selvittää): Ylöjärvi, Hämeenkyrö, Nokia, Pirkkala, Tampere, Lempäälä, Valkeakoski, Toijala, Urjala, Punkalaidun, Vammala, Huittinen, Säkylä, Pöytyä, Oripää, Loimaa, Humppila. Maakunnistakin tuli kierrettyä: Pirkanmaa, Satakunta, Varsinais-Suomi ja Kanta-Häme.

Maanantaina kynnystestistä ei ole tullut vielä virallisia tuloksia ja raporttia, mutta sen verran sain jo selville, että aerobinen kynnys oli 131 bpm ja se tuli 200-225 W välillä. Kynnyssyke tuntuu vähän korkealta, kun juoksussa kynnys on 132 bpm, ja jonka pitäisi olla yleensä 5-10 napsua pyöräilykynnystä korkeammalla. Ehkä juoksun kynnys on oikeasti tällä hetkellä korkeammalla. Anaerobinen kynnys oli 154 bpm ja maksimisykkeeksi sain 178 bpm, joka oli itselleni yllättävän korkea pyörällä saaduksi. Testi lähti 75 W:sta ja nousi 2 minuutin välein 25 W. Jokaisen tehon noston yhteydessä otettiin sormesta laktaatit. Jaksoin polkea vielä 325 W tehoilla koko 2 minuuttisen, joka oli myös positiivinen yllätys. Max hapenotoksi tuli 56.2 ml/kg/min. Olen ihan tyytyväinen testin tulokseen. Illalla tuli tehtyä vielä kolmen vartin kotisalitreeni.

Tiistaina aamupäivällä juoksin reilun kympin 4:36 min/km keskarilla, sykkeiden ollessa 134 bpm. Lämpöä oli jo 15 astetta, eli lämmin viikko alkoi tästä aamusta. Juoksukin kulki ihan mukavasti. Selkä oli jo ihan ok eikä takareisiosastokaan ihan hirveästi vihoitellut. Illalla käytiin Tuulin kanssa pyöräilemässä hääpäiväpyöräily. Ensin poljimme Metsäkylän kautta Sasiin, jossa pysähdyimme juhlapäivän jäätelölle. Sitten jatkoimme Pinsiön hiekkateille, joissa hieman tuli eksyttyäkin. Yhteensä matkaa kertyi 56 km ja aikaa kului kaksi ja puoli tuntia. Sää oli mukavan lämmin.

Keskiviikkoaamusta poljin ensin töihin ja töiden jälkeen lähdin polkemaan mökille päin. Olin vaihtanut graveliin tehopolkimet, joten sain nyt tälläkin pyörällä tehotietoja. Reitti kulki ensin Kuljun kautta Lempäälään. Sieltä suuntasin itselleni uusille reiteille kohti Valkeakoskea, Toijalaa ja Urjalaa. Lopuksi kieppasin vielä Halkivahan ja Punkalaitumen keskustan kautta mökille. Matkaa kertyi yhteensä 122 km, aikaa kului 4:28 ja nousumetrejä oli 890 (20 m enemmän nousua kuin laskua). Keskitehot olivat 186 W ja keskisyke 131 bpm, eli sykkeet kynnyksellä. Vauhti ei siis ollut kovin kummoinen tehoihin nähden, mutta graveli ja vastatuuli eivät siivitä ihan hurjaan lentoon. Sää oli lämmin ja aurinkoinen. Mittari näytti keskilämmöksi 25.3 astetta. Etelätuuli oli melko kova ja reitti oli sen suuntainen, että vastatuulta oli varmaankin 75% matkasta.

Torstain sää oli keskiviikon kaltainen, niin lämpöjen kuin tuulenkin suhteen. Tällä kertaa reitti kulki mökiltä Punkalaitumen keskustan kautta Sastamalaan ja sieltä Sammaljoen kautta Halkivahaan. Sastamala-Halkivaha väli oli pyörällä uusi tuttavuus. Joskus on tullut autolla ajettua, mutta siitäkin on niin paljon aikaa ettei maisemia muistanut. Halkivahasta vielä edelliseltä päivältä tuttu pätkä, mutta toiseen suuntaan, Urjalaan ja sitten vielä Punkalaitumen keskustan kautta takaisin Mökille. Matkaa kertyi 127 km, aikaa kului 4:26 ja nousumetrejä kertyi 800. Nyt kun sai tehdä lenkin, niin myötätuulen osuuskin oli puolet eikä nousumetrejäkään ole laskua enempää. Keskivauhti oli siis vähän parempi, 28.6 km/h, keskitehot 172 W ja keskisyke 125 bpm. Eli parempi vauhti vähemmillä tehoilla.

Perjantaina oli sää oli viileämpi. Asteita ei ollut kuin 20 ja taivaskin oli osan aikaa pilvessä. Muutama vesitippakin tuli Oripään tienoilla, mutta ei niin paljon että olisi kastellut tai edes jäähdyttänyt. Päivän teemana oli pitää sykkeet ja tehot edellispäiviä matalammalla tasolla, eikä keskivauhdista välitetty. Reitti suuntasi taas uusille pätkille. Mökki – Punkalaitumen keskusta – Huittinen pätkä oli tuttua, mutta sitten tulikin uutta kun suuntasin Säkylään. Sitten Yläneen kautta Oripäähän ja sieltä Hirvikosken ja Metsämaan kautta takaisin mökille. Pieni lisälenkki piti mökin päässä tehdä, jotta 160 km tuli täyteen. Aikaa kului melko tarkkaan 6 tuntia. Nousumetrejä oli jälleen 800 (osaakohan mittari muuta lukemaa näyttääkään), keskitehot 157 W ja keskisykkeet 115 bpm. Tehot tosin ovat ensimmäiseltä kolmelta tunnilta, sillä polkimista loppui akku, mutta tuskin tehot tuosta kauheasti poikkeavat. Mukavasti ja melko helpostikin matka eteni kun piti tehot maltillisina. Illalla tuli vielä puettua märkäpuku päälle ja käytyä järvessä tekemässä vähän uintiharjoitteita. Vesi oli edelleen kylmää (13 astetta), joten kovin pitkään ei tullut polskittua.

Lauantaina oli jälleen muutama aste viileämpää ja sateen uhkakin oli päällä. Kolmen kilometrin polkemisen jälkeen uhka realisoitui, mutta sadetta ei onneksi kestänyt kuin kymmenisen minuuttia. Poljin jälleen Punkalaitumen keskustan kautta Huittisiin ja tein tuolla pätkällä “myötätuulitempon”. Aloitin tempon jo vähän aikaisemmin, kun myötätuuli oli niin mukava, mutta viimeisen 40 minuutin keskivauhti oli 36 km/h. Tarkoista tehoista ei ole tietoa, kun polkimet olivat edelleen pimeänä, mutta Stravan arvio oli 210 W. Keskisyke kuitenkin oli 125 bpm. Laskua tuolla tempopätkällä oli 33 m. Btw. viimeisen tunnin keskari oli 34.5 km/h. Huittisista suuntasin rauhallisesti Loiman ja Vampulan kautta Alastarolle tankkaamaan äidin lihapatojen ääreen. Tämä loppupätkä olikin sitten silkkaa vastatuulta avoimilla peltoaukeilla, eli melkoista vääntämistä (ja muutama kirosanakin tuli) oli. Tälle aamupäivän reissulle kertyi mittaa 78,5 km ja aikaa kului 2:43. Iltapäivällä poljin vielä Alastarolta Kojonperän ja Vihalaidan kautta takaisin mökille. Nyt olikin pääosin mukava myötätuuli, joten 39 km:n pätkä meni aikaan 1:22, vaikka yli neljännes oli hiekkatietä ja nousuakin oli pari kymmentä metriä laskua enemmän.

Sunnuntaina olikin sitten juoksulenkin vuoro. Kiersin mökiltä Tursan ja Valajärven lenkin. Tämän päälle vielä kaksi kierrosto Runkanlenkkiä, jotta 25 km tulisi täyteen. Jalka oli ihan mukavalla syönnillä, eikä edellisten päivien pyöräilyt juurikaan painaneet. Takareidet ja pakarat tosin alkoivat loppumatkasta jälleen kiristelemään. Aikaa kului tasan kaksi tuntia, eli keskivauhti oli 4:48 min/km. Keskisykekin oli ihan ok, 125 bpm. Sääkin oli erittäin sopiva, 17 astetta lämpöä, aurinkoista eikä juurikaan tuulta.

Ihan mahtava mökkileiri. Tällaisia vaan lisää, eikä kesältä oikein muuta kaivatakaan. Kaiken näköisiä eläimiäkin tuli bongattua viikon lenkkien aikana, pääskysestä kyyhyn, mutta yleisin otus taisi olla peltilehmä, jotka olivat valloittaneet melkein joka pellon.

Kevyesti keskellä kevättä

Viikko 18/2021 (3.-9.5.2021)

Viimeiset yöpakkaset ja koleat kelit on nyt koettu vähäksi aikaa (ainakin toivottavasti), ja ensi viikolla päästää kesäkeleihin. Paria kymmentä lämpöastetta on ennustettu puolen viikon tienoille, joten sateiden jälkeen luontokin alkaa varmaan heräämään henkiin.

Treeniviikko otettiin melko kevyesti. Tunteja kertyi, mutta lenkit olivat rauhallisia ja pitkiä, ja toivottavasti myös palauttavia.

Maanantaina pyörällä töihin pikkupakaasessaa, mutta iltapäivällä oli jo kymmenisen astetta lämpöä. Sen verran oli väsynyt olo, että jätin iltasalitreenin väliin.

Myös tiistain juoksulenkki jäi välliin lepoviikon kunniaksi. Mutta illalla oli puolentoista tunnin sulkapallonelurit normaaliin tapaan. Taas oli peli uomissaan ja erävoittoja tuli hyvällä prosentilla.

Keskiviikkoiltana oli MO:n yhteistreeni. Kaupinojan parkista lähdimme tekemään kevyttä juoksukävelyharjoitusta. Ylä- ja alamäkiin otettiin usein lyhyitä vetoja, mutta muuten etenimme kävellen. Aikaa kului kaksi tuntia ja matkaa kertyi 14 km. Sykkeet olivat sopivan alhaalla.

Torstaikin oli melkein lepopäivä. Ohjelmassa piti olla vain Amfibian etäjumppa, mutta sekin peruttiin, joten tein oman kolmen vartin kotisalitreenin. Ennen salitreeniä olin saanut viimeiset klapit pinoon. Suojalevyä kasanpäälle nostaessa, selässä vähän venähti jotain ja suojakrappi iski taas vaihteeksi päälle. Alkuun se ei juurikaan vaivannut, mutta iltaa kohden selkä jäykistyi pahasti ja alkoi kipuilemaankin.

Perjantaina selkä oli edelleen jäykkä ja kipeä. Yökin meni sen vuoksi huonosti. Aamulla kuintekin poljin maantiepyörällä töihin, sillä tarkoitus oli polkea pidemmän kautta kotiin. Päivä oli kuitenkin sateinen, joten päätin polkea kotiin suorinta tietä. Rajasalmen kohdilla muutin kuitenkin suunnitelmaa, sillä keli näytti kuivalta ja lähdinkin tekemään lisälenkkiä Siuro-Pinsiö reitille. Siurossa alkoi sitten satelemaan ja melko pian olinkin likomärkä ja matkaa oli 30 km jäljellä. Lähellä oli, ettenkö olisi soittanut kyytiä kotiin kun kylmä alkoi iskemään ihan tosissaan. Sotkin kuitenkin puolikohmeessa kotiin asti. Viimeinen kymppi meni kuivemmissa olosuhteissa ja kotikulmilla ei ollut satanut laisinkaan. 60 kilometriin kului aikaa 2:10. Olin budjetoinnut enemmänkin aikaa reissuun, mutta loppumatkasta oli pakko laittaa liikettä niveliin, jottei ihan olisi jäätynyt. Lämpöä ei sateessa kuitenkaan ollut montaakaan astetta.

Lauantaina aamusta selkä oli edelleenkin jumissa. Lähdimme kuitenkin Peetun kanssa Teivosta juoksemaan Siivikkalan kautta Nässynrantalenkkiä. Rantoja pitkin etenimme Hiedanrantaan asti ja sieltä Epilän, Tohlopin ja Lamminpään kautta takaisin Teivoon. Matkaa kertyi puolimaratooni verran ja aikaa kului 1:53. Keskisyke oli ehkä napsun liian korkealla 127 bpm. Selkä oli ensimmäisen 3-4 kilometriä aivan jumissa ja kipuilikin, mutta sitten se alkoi vertyä ja muuttui jopa ihan hyväksi. Alamäissä tosin sai olla varovainen, sillä jotkut asennot vihlaisivat melko pahasti. Sää oli tosi komean aurinkoinen ja ihan riittävän lämminkin (n.6 – 10 ast.).

Sunnuntaina oli jälleen ohjelmassa MO:n yhteispyörälenkki. Alkuun poljin Myllyhaan ja Pitkäniemen kautta Pirkkalan vanhalle kirkolle, jostä lähdimme etenemään porukalla. Tuossa vaiheessa minulla oli alla 17 km / 40 minuuttia ajoa. Etenimme ensin Säijän kautta Ideaparkkiin, josta jatkoimme Savontien kautta Kangasalan keskustaan. Kangasalan näkötornilta poljimme hiihtouraa pitkin Kauppiin, josta lähdin taas omalle reitilleni. Poljin Särkänniemen kautta Lielahteen ja sieltä Teivon kautta Kolmenkulmantielle. Lisälenkkinä poljin vielä Tesoman, Lamminpään ja Vuorentaustan kautta kohti kotia. Matkaa keryi 118 km ja aikaa kului 5 tuntia, eli keskivauhti oli 23.4 km/h. Rauhassa ja naatiskellen mentiin. Itse olin gravelilla liikenteessä joten tehopolkimia ei ollut käytössä, mutta keskisyke oli 111 bpm. Sää oli suurimman osan ajasta todella upean aurinkoinen ja lämpöäkin kymmenisen astetta. Tuuli puhalteli etelän suunnalta. Kaupissa tuli ensimmäinen pieni sadekuuro ja Pispalan kohdilla tuli ihan rakeitakin. Kunnon vesisade alkoi vasta lisälenkillä, ja viimeinen kymppi menikin ihan kunnon vesisateessa. Kotiin päästyä olin ihan läpimärkä ja reidet aivan kohmeessa. Onneksi kuuma sauna odotti valmiina kun rantauduin kotiin.

Wappu-ajelu

Viikko 17/2021 (26.4.-2.5.2021)

Monet asiat muuttuvat vuosien mittaa, mutta ainakin yksi asia on, mikä on pysynyt samana jo pitkää, nimittäin sian pskan haju. Perjantai-iltana kun saavun pyörällä Punkalaitumen keskustan tuntumaan, niin tuli ihan mieleen lapsuusajan käynnit setälässä, jossa oli sikalassa sorkka jos toinenkin. Eihän se mikään paha haju ole, toiset ovat vaan vähän nirsompia kuin toiset.

Viikkoon kertyi taas vähän turhan paljon harjoitustunteja. Takareidet / pakarat eivät vaan tunnu olevan oikein samaa mieltä kanssani harjoitusmääristä. Jokaisella juoksulenkillä oli enemmän tai vähemmän kiristelyä, vaikka vauhdit olivatkin maltillisia. Mutta eiköhän ne sillä tokene, millä on tullutkin… ehkä.

Maanantaina työmatkapyöräilyt muutaman asteen lämmöissä. Illalla kotisalitreeniä tunnin verran. Joku saliliike taisi olla vähän turhan raju, sillä jostain kaula-hartia -akselilta taisi venähtää joku paikka, sillä käden nosto tietyssä asennossa muuttui kivuliaaksi.

Tiistaiaamuna kävin juoksemassa 10,5 km / 50 minuutin rauhallisen lenkin. Lenkin loppupuolella otin 2 km:n reippaamman vedon, joka meni aikaan 7:39 151 bpm:n keskisykkeellä. Vaikka kaulan seudulla olikin vielä kiputiloja kättä nostessa, niin kävin kuitenkin illalla pelaamassa normaalin 90 minuutin sulkapallovuoron. Tämän päälle oli vielä lisätunti neluria, kun jäin jonkun tuntemattoman porukan kanssa vielä lätkimään, kun heiltä puuttui neljäs pelaaja.

Keskiviikkona oli MO:n yhteistreenit Kaupissa. Alkulämmöksi juoksimme tunnin verran rauhallista vauhtia Niihamaan päin ja jonkin verran ohikin. Paluumatkalla teimme 20 kappaletta 100 m vetoja kävelypalautuksella. Näiden päälle vielä 3 x 1000 m vetoja 2 minuutin hölkkäpalautuksella. Vedot olivat vaihtelevassa maastossa, joten ne eivät ole kovin vertailukelpoisia. Sormet olivat myös sen verran kohmeessa, että kellon operointi oli vähän haastavaa, mutta viimeisen vedon ajaksi näytti tulleen 3:47 ja keskisykkeeksi 159 bpm. Tosin ko. vedossa oli 15 nousumetriä. Kokonaisajaksi treenille tuli 1:55 ja matkaa kertyi 18,5 km.

Torstaina ei ollutkaan ohjelmassa muuta kuin 50 minuutin Amfibian etäjumppa.

Perjantaiaamuna pyöräilin maantiepyörällä töihin. Vähän myöhempää piti lähteä, sillä aamulla oli pakkasta ja maa jäässä, joten odottelin lämpöjen nousua jottei olisi liukkaita paikkoja. Maantierengas voi olla vähän herkässä jäisellä alustalla. Päivällä oli reilun tunnin hieronta. Hieronta taisi kyllä mennä vähän hukkaan sillä töiden jälkeen lähdin polkemaan mökille. Otin heti Tampereen päässä pienen lisälenkin, kun kiersin ensin Vuoreksen kautta Sääksjärvelle. Sääksjärveltä jatkoin perinteistä reittiä Kuljun, Lempäälän ja Vesilahden kautta Punkalaitumelle päin. Halkivahasta käännyin Urjalankylään ja sieltä jatkoin Punkalaitumen keskustan kautta Jalasjoelle ja mökille. Matkaa kertyi 114 km ja aikaa kului minuutin vajaat 4 tuntia, eli keskari oli 28.7 km/h. Muuten oli ihan mukava reissu, mutta varpaat meinasi kylmettyä, kun lämpöä oli vain 8 astetta. Tuuli oli pääosin sivutuulta. Keskitehot olivat 184 W ja keskisyke 125 bpm. Nousumetrejä oli 780 ja laskua parikymmentä metriä vähemmän. Halkivahassa (59 km) nostin vähän tehoja. Tähän kohtaan mennessä keskitehot olivat 174W. Loppumatkan (55 km) keskitehot olivat 195W. Wappumukin maistuivat reissun päälle.

Lauantaina kävin aamupäivällä juoksemaas mökillä Valontien 12 km:n lenkin. Lenkki ei ollut kovin mieltä ylentävä, vaikka keli olikin ihan ok (6 ast. ja aurinkoista). Rauhallisesti menin, mutta sykkeet olivat silti korkealla. Keskarit olivat 4:55 min/km ja 129 bpm. Takareidet tuntuivat (=sattuivat) joka askeleella. Illalla kävin avaamassa myös avovesikauden. Märkäpuku oli päällä sekä neoprenisukat ja pari uimalakkia. Eipä siinä nyt kauheasti tullut uitua, mutta tulipahan testattua miltä 7 asteen vesi tuntui. No, naama meinasi jäätyä ja kädet olivat ihan kohmeessa. Muuten tarkeni ihan hyvin.

Sunnuntaina aamupäivällä kävin juoksemassa mökillä puolimaratonin mittaisen lenkin. Aikaa kului 1:43 eli keskivauhdiksi tuli 4:52 ja keskisyke oli128 bpm. Eli lauantaihin verrattuna alhaisempi keskisyke ja nopeampi aika, mutta pidempi matka ja enemmän nousumetrejä. Kiersin Vehkajärven Murronharjuntien ja Vehkalan kautta. Tämän lisäksi kiersin vielä Runkan lenkin kaksi kertaa. Reisi/pakaraosastokin oli vetreemmässä kunnossa. Mutta teki hyvää mennä juoksun päätteeksi napaa myöden seisoskelemaan järveen vähäksi aikaa.