Jämin Suunnistusmaraton

Vaikka tämän vuoden sunnistuskausi alkaakin kääntyä jo ehtoon puolelle, niin onneksi kisakalenterista löytyi vielä yksi mukava pitkän matkan kisakin. Ikaalisten Nouseva-Voima järjesti Jämillä perinteisen (en kyllä tiedä kuinka perinteinen se oli, mutta ainakin toisen kerran) Suunnistusmaratonin. Aivan maratonin mittoihin ei onneksi radat yltäneet, mutta tarpeeksi pitkäksi kuitenkin.

Vaikka ilma olikin vallan mainio tällaiseen urakkaan, niin 10 asteen lämpötila ja reipaahko tuuli piti huolen siitä, että loppusyyskuista sunnuntaipäivää ei liian lämpimissä oloissa vietetty. Vaikka päämatkalle 25 km:lle en saanutkaan kuin kuusi kanssakilpailijaa, niin yhteislähdössä oli kuitenkin melkein satapäinen suunnistajajoukko odottamassa pääsyä Jämin nopeisiin kangasmaastoihin.

Ensimmäiselle rastille oli matkaa reilu 1,5 km ja päätinkin lähteä tälle välille ihan häpeilemättä peesailemaan. Kärki kyllä lähti melko kovaa liikkeelle, mutta pystyin pitämään pintani 4-hengen letkassa. Siinä oli hyvää aikaa totutella 1:15000 mittakaavan karttaan sekä kangasmaastoon. Melko hyvin pystyin siinäkin vauhdissakin karttaa seuraamaan, joten en olisi ihan hukassa ollut vaikka olisin letkasta pudonnutkin.

Toissellekin rastille mentiin samalla porukalla, minä edelleen hieman peesaillen. Kakkonen olikin sitten jo juomarasti ja kovan alkuvauhdin “näännyttämänä” otin jo yhden mukillisen juomaa. Tässä vaiheessa muutama pääsi letkasta vähän karkuun sillä heillä oli juomareput mukanaan eikä siis tarvinnut juoton palveluja. Myös kartan vaihto aiheutti oman hämminkinsä.

Kolmannelle rastille olikin sitten matkaa jo 3,5 km. Letka hakeutui samalle tiepätkälle ja sainkin melko pian selät uudelleen näkyviin. Noin kilometrin etenemisen jälkeen päätin kuitenkin tehdä oman, muista poikkeavan reitinvalinnan. Tämän jälkeen en enään ko. letkaan törmännyt (en ole vielä nähnyt väliaikoja, että tietäisin oliko ratkaisuni oikea). Rasti löytyi kuintekin yksikseenkin ihan hyvin. Kuten löytyi myös neljäskin rasti.

Viidettä meinasin ajaa vauhdilla ohi jokusen kymmenen metrin päästä (menin väärässä kumparevälissä), mutta onneksi toinen kilpailija pyyhälsi vähän matkan päässä edessäni poikkisuuntaisesti ja näin sai minut heräämään kartalle. Tämä oli muuten lähes sama rastipaikka jota me Tuulin kanssa pummasimme vuosi aiemmin rogaining -kisassa.

Kutoselle lähdettiin nousemaan jyrkästi ylöspäin ja tässä vaiheessa alkoi jo jalkoja hapottamaan vaikka matkaa oli kulunut vasta n. 10 km. Alkoikohan alun kova vauhti kostautumaan. Kutonen, kuten myös seiska löytyivät kuitenkin ihan hyvin.

Kasi olisi taas sama kuin kakkosrastikin, eli juomarasti ja kartan vaihtopaikka. Vajaan 2 km:n välistä meni 3/4 niinkuin pitikin, mutta sitten pieni kaarros ja tulin juotolle vähän väärästä suunnasta. Juotolla kuntojuomaa naamaan ja Mars-patukka perään (siis mehun perään) (karamellilakkovahtikin jousti vähän). Juottomies sanoi, että olin neljäntenä kisassa ja tämän vähän häkellytti mieltä – meinasi mennä Marssi väärään kurkkuun. Liekö sitten tulostiedon syytä, että seuraavalle tulikin sitten vähän pummattua ja yksi kilpailija pääsi aivan tuntumaan.

Kympille pääsin vielä ennen takana tulevaa hiillostajaa, mutta seuraavalle tultaessa olikin järjestys jo toisinpäin. Mutta sitten alkoikin heti reitin ainoat hajontalenkit (perhonen vai salmiakki, tai millä sellaista kuviota nyt kutsutaankin) ja me lähdimme tältä rastilta eri suuntiin.

Kahdestoista rasti löytyi helposti ja seuraavalle lähdin tekemään pienimuotoista tiekiertoa. Siinä saikin sitten taas toista kilometriä painella tietä pitkin niin paljon kuin vain pääsi, ja tässä alkoikin jo matka todella painaa. Rasti oli onneksi juomarasti joten taas tuli muutama mukillinen juotavaa tosi tarpeeseen. Eri hajonnalle lähtenyt kaveri tuli rastille juuri kun olin sieltä lähtemässä, joten joko hajonta oli hänellä vähän pitempi tai sitten olin saanut juoksemalla eroa.

Seuraavalla vajaan puolentoista kilometrin välillä tein kuitenkin pienen koukun ja kaveri sai minut kiinni. Yhdysrastille menimme taas peräkanaa ja sieltä sitten taas eri hajontalenkeille. Molemmilla oli yksi rasti ennen kuin taas suuntaisimme samalle juottorasille kuin mikä edellinen rasti oli ollut. Minulla oli vain pikkuisen pidempi reitti kuin kanssakilpailijalla (hänellä 2 km, minulla vähän päälle) joten varmaan taas tulisimme juotolle yhtäaikaa jos ei mitään ongelmia tulisi. Välirasti löytyi komeasti ja seuraavakin väli meni ihan OK, vaikka muutama turha kumparenousu tulikin tehtyä ja kulutettua väheneviä voimia.

Juotolle saavuttuani kaveria ei näkynyt, mutta mukia tyhjentäessäni hän saapui leimaamaan, ja juomareppuisena ei käyttänyt juottoon aikaa. Minultakin jäi siinä sitten muki tyhjentämättä ja ampaisin kaverin perään.

Loppumatkasta meillä olisikin sitten samat rastit edessämme ja alkoi vähän pelottamaan, että menisikö tämä loppusuora kamppailuksi, nuorelta kaverilta löytyisi varmaan kiriä. Matkaa olisi kuitenkin vielä viitisen kilometriä sekä kuuden rastin verran, mutta rastit näyttivät helpoilta joten pummeja tuskin tulisi kummallekkaan. Sain etumatkan hetimiten kiinni ja pääsin vähän ohitsekin. Sitten kaveri pysähtyi, ilmeisesti juomaan repustaan ja sain vähän eroa. Seuraaville kahdelle rastille tulimme melko pienellä erolla, mutta sitten sain otettua vähän etumatkaa. Loppumatkan rastit olivat helppoja eikä niissä tapahtunut enään mitään loppuhetken traamaa, joten leimasin itseni maaliin ajassa 2:20:21. Mittari näytti matkaksi vähän reilu 27 km ja keskisykkeeksi 166, joten kovilla äijä oli ollut.

Neljäs sija napsahti plakkariin ja palkintosijastakin jäin vain kolme ja puoli minuuttia. Viimeisen juoton ja maalin 7:llä rastivälillä olin kuudella nopein ja yhdellä kakkonen. Sekin lämmittää siis mieltä, että jaksoin vielä lopussa vähän muita paremmin. Suunnistuskausi pitäisi kyllä nyt päättää tähän, kun on hyvä maku suussa, eikä lähteä tyrimään fiiliksiä ensi viikonloppuna Mynamäelle. Siellä kuitenkin taas sekoillaan oikein urakalla.

Treeniviikosta sen verran, että se oli aika paljon samanlainen kuin edellinenkin. Sunnuntaina kisa, jota edelisi pari päivää huilia. Pari juoksulenkkiä sekä pari töistä pyöräilyä iltarastien sijasta. Perjantaina oli myös jalkahieronta. Juoksu on vielä vähän väsynyttä ja hieronnassa paikat ihan pökkelöt, joten palautuminen edellisten viikkojen jutuista ei ole vielä kunnossa.

Leave a Reply

Your email address will not be published.

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>