Treeniloma

Finin jälkeiset kirjoittelut on jäänyt väliin, kun ei lomalla ole malttanut koneen ääreen istua. Tässä on nyt sitten loppuheinäkuun treeniraportti. Ihan kaikkea ei varmaankan muistu mieleen, mutta parhaani yritän.

Viikko 29 meni pääosin suunnistuksen parissa Saarijärvellä Fin5:lla. Suunnistusmatkat olivat kuitenkin sen verran lyhyitä, että muutakin piti päästä tekemään. Muuten mökillä ei olisi tullut kuin löhöttyä ja syötyä.

Maanantaina 4.4 km:n suunnistuksen jälkeen kävimme Saarijärven keskustassa reilun 10 km:n juoksulenkillä. Lenkin olisi kyllä voinut jättää väliin tai siirtää illemmaksi, sillä lähdin lenkille melkein heti suunnistuksen jälkeen. Meno oli tosi väsynyttä ja kankeeta. Illalla käytiin vielä pyörällä Äänekoskella, josta matkaa kertyi reilu 20 km.

Tiistaina oli aamulla vajaan 6 km suunnistus, ja illalla tuli tehtyä reilun 11 km saunalenkki. Jälleen alku oli aika väsyneen oloista, mutta kyllä loppua kohden meno alkoi tuntui ihan hyvältä.

Keskiviikkona oli suunnistuksesta välipäivä. Lähdimme läheiseen kansallispuistoon tekemään pienimuotoisen vaelluksen. 6,5 km kävelylenkki tuli tehtyä polkuja ja pitkospuita pitkin. Sen jälkeen käytiin vielä Saarijärven keskustassa hakemassa kiintorasteja… tosin ihan kävelyvauhdilla.

Torstaina oli taas aamupäivästä suunnistuksen vuoro, n. 3,4 km. Ja illalla tein 14,5 km juoksulenkin. Nyt juoksu tuntuikin taas tosi hyvältä ja kevyeltä joten venytinkin lenkin vähän etukäteissuunnitelmia pidemmäksi. Välipäivä oli tehnyt hyvää.

Pertantaina oli viikon viimeinen suunnistus, noin 5,4 km. Kisan jälkeen pyöräilin suunnistuspaikalta mökille n. 20 km. Kotiin lähdimme ajelemaan melko heti suihkun, syömisen ja siivoamisen jälkeen.

Lauantaiaamusta tein kotipuolessa n.12 km reippaamman lenkin. Melko hyvältä meno tuntui, vaikkakin takareiden olivat aika jumissa ja kaipaisi jo hieronta-apua. Illalla tuli mentyä vielä reilun kympin saunalenkki suht rauhallista vauhtia.

Yhden kotipäivän jälkeen suuntasimme auton kohti Punkalaitumen mökkiä ja sunnuntaina kävin tekemässä “viikon pitkän” kiertäen Vehkajärveltä Punkalaitumen keskustalenkin. Aurinko porotti, mutta suht mukavasti matka taittui. Lopussa alkoi vähän asfalttijuoksu tuntumaan, mutta 2:20 sain alitettua, kun matkaa kertyi 28,5 km.

Maanantaina olikin sopivasti lepopäivä, kun vettä satoi melkoin koko päivän. Vähän tuli pyöräiltyä, mutta muuten aika meni mökissä lepäillessä.

Tiistaina sade jatkui, mutta aamulla oli sen verran taukoa veden tulosta, että pääsin lähtemään kuivin tossuin lenkille. Matkan aikana alkoi vettä tulemaan taas oikein urakalla, mutta siinä vaiheessa se ei enään haitannut. 11 km reipasta sekä kilsa veryttelyä päälle riitti hyvin aamupäivälle. Illalla piti mennä Punkalaitumen iltarasteille, mutta rastit olivat Aukanjärven maastossa ja viimevuonna laitoimme ko. paikan boikottiin (maasto ei ole oikein mielytänyt parina vuonna), niin päätimme jättää rastit väliin. Vettä oli myös satanut koko päivän joka omalta osaltaan helpotti myös boikottipäätöksen pitämistä (meinasi kyllä vähän livetä). Menin sitten vielä illalla kevyelle 11 km:n saunalenkille.

Keskiviikkoaamupäivästä (heräämisen jälkeen) tein vähän pidemmän lenkin. Yritin tehdä rennon lenkin sykkeistä ja vauhdista välittämättä. Vieläkään ei ollut meno kovin rentoa, mutta vajaa kakskymppinen tuli teputettua. Illalla oli vuorossa iltarastit Urjalassa. Kaverin suosittelemana lähdimme testaamaan Urjalan karttaa, kun niiden piti olla hyvässä maastossa. Metsässäolon aikana tuli kyllä moneen kertaan lämmöllä (jopa kuumana) ajateltua maaston suosittelijaa, sillä Tampereen seudun ryteiköt eivät ole mitään siihen verrattuna. Siihen kun lisätään vielä se, että karttaa ei oltu päivitetty varmaankaan 10 v:een, niin meno oli sen mukaista. Pois kuitenkin päästiin (jopa reitin kärkiajalla), mutta kyllä MaSa:kin on suosituksestaan saanut kuulla.

Torstaiaamu alkoi taas lenkillä. Kesälomakeli oli alkanut näyttämään jo parempaa puoltaan joten auringon porotuksessa sai lenkit tehdä. Aamulla tuli juoksua 13 km ja illalla oli vuorossa Loimaan iltarastit. Nyt suunnistusmaasto olikin sitten jo hyvää (jopa erinomaista) – ainakin jos edelliseen päivään vertaa. Juosta sai ihan riittävästi ja lopussa alkoi jo vähän hyytymäänkin, sää kun oli erittäin kesäinen.

Perjantain päätin ottaa vähän kevyemmin ja tehdä vain yhden treenin, ja senkin rauhallisesti. Lähdin lenkille vasta vähän päivemmällä ja yritin mennä n. 5 min/km vauhdilla. Vaikka lämpö oli noussut hellerajan tuntumaan, niin sykkeet pysyivät kurissa. Vauhdin pitäminen alhaalla onnistui myös hyvin ja keskivauhti reilun 14 km lenkillä oli 4:54 min/km.

Lauantai-iltana oli mökkikarkeloiden vuoro kavereiden kanssa. Ennen saunomista ja nestetankkausta oli kuitenkin lenkki MaSa:n kanssa. Aluksi oli tarkoitus mennä juoksemaan Ori-hölkkä, mutta jalat eivät olleet niin “herkässä” kunnossa, että olisi ollut järkevää lähteä repimään. Toinen vaihtoehto oli pitkä lenkki joka päätettiin vaihtaa kevyeeseen ja lyhkäseen lenkkiin, mutta joka toteutettiin kuitenkin reiluna 21 km eikä niin kauhean rauhallisena lenkkinä.

Etukäteissuunnitelmissa sunnuntain lenkki oli vaarassa jäädä väliin edellisen illan ylitankkauksen pelossa. Mutta aamupäivän huilailun ja potemisen jälkeen illan reilun 14 km juoksu meni yllättävän hyvin.

Viikosta muodostui määrällisesti tähän asti paras viikkoni koskaan sillä kilsoja kertyi yhteensä 106 ja siihen pari suunnistusta vielä päälle, ja yksi lepopäiväkin tuolle viikolle mahtui. Toisaalta jos ei oteta huomioon kalenteriviikkoja, ja alkoitettan 7 pv:n jakso yhtäpäivää aikaisemmin (eli sunnuntaista lauantaihin), niin sitten kilometrejä kertyi 120.

Maanantaina olimme tulleet välillä käymään Ylöjärven päässä ja katsomassa onko koti vielä pystyssä eikä vettä ole montaa senttiä lattialla. Illalla, ennenkuin lähdimme takaisin mökillepäin kävimme suunnistamassa iltarasteilla Atalassa. Vähän takkuista meno oli, ja olisi ehkä kannattanut jättää ko. päivä ihan lepopäiväksi.

Tiistaiaamusta taas heräsimme Vehkajärven mökillä ja edessä olisi pitkä lenkki Punkalaitumen keskustakierron merkeissä. Aurinkoista oli, mutta onneksi tuuli vähän vilvoitti menoa ja piti myös kärpäset ja paarmat loitolla. Maanantain välipäivä oli tehnyt terää, sillä juoksu tuntui hyvältä. Mitään hyytymistä edellisen vastaavaan lenkkiin verraten ei tapahtunut vaan loppussa tuntui, että olisi jaksanut pidempäänkin. Mutta 28,5 km sai riittää sillä illalla pitäisi päästä vielä Punkalaitumen iltarasteille. Kun tarkastin missä suunnistusten pitäisi olla, niin huomasin, että rasteja ei sinä iltana olisikaan. Illalla piti siis mennä tekemään vielä saunalenkki. Suunnittelin tekeväni vajaan 12 km lenkin jotta päivän 40 km:n annos tulisi täyteen. Oman lenkkini päätyttyä päätin kuitenkin lähteä vielä Tuulia vastaan sillä juoksu tuntui todella hyvältä ja kevyeltä, niin kuin aamulla ei olisi mitään lenkkiä tehnytkään. Keskivauhtikin oli alle 4:30 min/km siihen asti kunnes Tuuli tuli vastaan, ja loppumatka juoksimme yhtämatkaa takaisin mökille. Illalle tuli siis vielä n.18 km, eli päivän saldo oli pikkuisen vajaa 47 km.

Heti keskiviikkoaamusta vähän arvelutti lähteä lenkille, joten siirsimme juoksua puolillepäivin. Lenkin alku tuntui vähän kankealta, mutta aika pian meno alkoi taas maistumaan mukavalta ja vauhtiakin pystyi pitämään. Illalla taas kotiinpäin ajaessamme poikkesimme Huittisissa iltarasteilla. Suht mukavasti suunnistuskin sujui. Alku oli kyllä tosi takeltelua ja avokalliolla sai olla tarkkana, mutta tulipa yhdet Huittistenkin iltarastit tänä kesänä käytyä.

Torstaina olimmekin jo taas kotosalla ja aamusta tuli lähdettyä pitkästä aikaa juoksemaan Lamminpään pururadalle. 16 km meni melko kevyen tuntuisesti, mutta sykkeet olivat todella korkealla. Illalla tuli tehtyä vielä reilun kympin kevyt juoksu. Se menikin sykkeidenkin puolesta jo normaaliin tapaan. Kolmeen päivään tuli kerättyä pikkuisen vajaa 90 km juoksua plus yksi suunnistus. Heinäkuun saldoksi tuli vähän päälle 400 km juoksua ja sen lisäksi vielä reilu 70 km suunnistusta.

Perjantaina tehtiin Tuulin kanssa yhteislenkki kun kiritin Tuulia hänen “kympin kovassaan”. Oma juoksu oli vähän jäykän ja väsyneen oloista. Neljän päivän juoksu-km-saldo nyt 105. Viimeisen 7 pv:n saldo 140 km juoksua ja 12 km suunnistusta…

Lauantainaamusta lähdimme Kankaanpäähän suunnistuskisoihin. Matkana oli 5 km ja maastossa oli aika paljon avokalliosyherikköä, joka on minun taidoilleni aika myrkkyä. Avokalliot tuli mentyä aika rauhallisesti, mutta hakemista siitäkin huolimatta tuli. Illalla tein vielä 12 km saunalenkki (aika usein on tullut saunottua). Vähän alkoi jo juoksu painamaan ja pientä jumia tuntuu jo jaloissa. Nyt 117 km juoksua tälleviikolle (viiteen päivän) + suunnistukset… ennätykset paukkuu.

Sunnuntaiaamusta matka suuntasi jälleen kohti Kankaanpään maastoja. Nyt edessä oli 8 km reitti. Yhtä vaikeaa oli kuin edellisenäkin päivänä, mutta mitään super-pummia ei tullut, mutta melkein jokaisella rastilla oli pientä hakua. Ja kun rasteja oli 19, niin kyllähän siitä aikaa kertyi. Loppupuolella reittiä alkoi jo juoksu painamaan aika lailla, eli viikon juoksukilsat alkoivat vaikuttamaan.

Seuraava viikko onkin taas työviikko ja juoksukilsat jäävät varmaan vähiin, sillä torstaina pitäisi lähteä Ylläkselle tunturisuunnistukseen. Alkuviikko siis lepoa. Maanantain jalkahieronta vähän pelottaa, sillä jalat ovat aika jumissa. Pitäisiköhän ottaa muutama burana hieronnan alle…

Leave a Reply

Your email address will not be published.