Juoksupainotusta

Viikko 35/2020 (24.-30.8.2020)

Syksy tekee tuloaan. Päivälämmöt ovat tippunut alle kahdenkympin ja aamuisin on pahimmillaan ollut vain pari astetta lämpöä kun töihin on pyöräillyt. Irtohihaa ja -lahjetta on joutunut täten pukemaan päälle, mutta illalla ne on voinut laittaa taskuun, kun lämpöä on riittänyt muutenkin.

Tämäkin viikko on oltu kokonaan toimistolla. Työmatkapyöräilyjä perjantaita lukuunottamatta joka päivä. Työmatkapyöräilyjen lisäksi ei ole tullut treenikirjaan kuin neljä juoksulenkkiä.

Tiistaina juoksin aamupäivällä perinteisen Tampereen keskustalenkin työpaikalta. VK1-treeni sujui ihan mukavasti hienossa 14 asteen alkusyksyn säässä. Vauhti oli 4:22 min/km keskisykkeiden ollessa 135 bpm. Ihan hyvin kulki vaikka perusmatkan kisasta olikin aikaa “vain” kolme päivää.

Toinen aamupäivälenkki työpaikalta oli torstaina. Suuntasin tällä kertaa Peren suuntaan ja sieltä Loukonlahden kautta Killon latu-urille. Matka jatkui Toivion kautta takaisin Lentokentänkadulle. Ensimmäiset kuusi kilometriä ovat mukavan loivapiirteistä, mutta kun siirrytään Killon puolelle Naistenmatkantietä, niin reitti muuttuu mäkisemmäksi. Etenkin 7 km kohdalla on pitkä raastava ylämäki. Viimeiset neljä kilsaa on taas mukavan tasaista tai alamäkivoittoista. Matkaa kertyi tasan 13 km ja aikaa kului vähän alle tunti. Keskarit olivat 4:31 min/km ja 131 bpm. Tämä lenkki pitää ottaa ohjelmaan tulevaisuudessakin.

Lauantaina aamupäivästä hölkkäilin Lamminpään kentälle tekemään 2000 m vetoja. Tavoite oli tehdä kolme vetoa 3:45 min/km vauhdilla. Tavoite toteutuikin, sillä kaksi vetoa meni tarkalleen 7:30 aikaan ja keskimmäinen veto pari sekunttia alle. Vetojen välissä kävelin ensin 300 m ja sitten hölkkäilin toisen 300 m ja sitten uusi veto päälle. Verkkojen kanssa matkaa kertyi yhteensä 13 km. Vetojen keskisykkeet olivat 147, 156, 157 bpm, eli kynnysarvon (160 bpm) alapuolella mentiin, vaikka tuntemukset eivät olletkaan niin kevyet.

Sunnuntaina tein heti aamulla pitkän 27 km:n juoksulenkin. Pitkästä aikaa kiersin Tohloppi – Tahmela – Villilä -lenkin, eli nousumetrejä kertyi hieman enemmän. Tavoitteena oli pitää sykkeet aisoissa vauhdista välittämättä. Rauhallinen alku tuottikin hyvän tuloksen, sillä keskisyke jäi 119 bpm:ään vauhdin ollessa 5:15 min/km. Loppumatkasta takareidet ja pakarat olivat melko jumissa, mutta muuten juoksu tuntui ihan hyvältä. Sää oli hieman tuhnuinen, sillä melkein koko ajan tihutti vettä ja lämpöäkin oli vain 12 astetta. Kylmä ei kuitenkaan missään vaiheessa ollut, sillä tuulta ei juurikaan ollut.

Nenän tukkoisuus on alkanut pikku hiljaa kyrsimään yhä enemmän. Molemmat sieraimet ovat melkein koko ajan tukossa ja valuttavat kirkasta. Oikeaa sierainta ei pysty oikein koskaan niistämään, koska se on ihan jumissa siihen suuntaan. Sisään päin ilma kulkee paremmin. Onneksi nyt on lähete TAYS:iin, joten josko sieltä apua saisi lähiviikkoina.

Leave a Reply

Your email address will not be published.