Aamupäivälenkkeilyä

Viikko 39/2019 (23.-29.9.2019)

Edellinen viikko meni pitkälti palauttelun merkeissä, mutta tällä viikolla pystyi jo tekemään laadukkaitakin treenejä. Treenitunnin jäivät hieman normaalia vähemmälle erinäköisistä syistä. Työmatkapyöräilyjä kun ei tullut kuin kolmena päivänä ja mailapelit jäivät vallan väliin, niin se näkyy heti tuntimäärissä.

Vaihtelevat syyssäät ovat olleet tälläkin viikolla ilonamme. Välillä on satanut ja välillä on ollut tosi komeita päiviä. Aamulla on ollut kylmää, mutta päivällä tarkenee taas vähä kevyemmällä pukeutumisella.

Maanantaina ohjelmassa oli taas perinteiseen tapaan työmatkapyöräilyt ja tunnin kotisalitreeni.

Tiistaina pidin etätyöpäivän ja tein aamupäivästä poikkeuksellisesti viikon pitkän lenkin. Pirkan hölkkä on lokakuun ensimmäinen sunnuntai ja ajattelin, ettei viikkoa ennen kisaa viitsi enää tehdä pitkistä. Joten tein sen sitten jo alkuviikosta, jolloin pitkiksen ja kisan väliin jää yli kymmenen päivää. Reilun 25 km:n lenkki kulki Tesoman lammen, Tohlopin järven, Tahmelan, Villilän, Kalkun ja Ikurin kautta takaisin kotiin. Tällä kertaa olin vähän joustavampi sykkeiden suhteen ja annoin niiden nousta PK2:n lukemiin, eli lähemmäksi 140 bps. Lopussa otin kolmen kilsan reippaan vedon, jolloin vauhti oli 4 min/km luokkaa. 4 asteen keli oli mukavan raikas juoksukeli ja tasan kahden tunnin lenkki meni mukavissa merkeissä.

Keskiviikkona oli jälleen työmatkapyöräilyt. Otin pitkästä aikaa Bianchin cyclon alleni ja kokeilin missä kunnossa se oli. Muutaman vuoden takaisen, tuolla pyörällä kaatumisen jälkeen, se oli ollut pelkästään sisällä trainerikäytössä, mutta ajattelin nyt, että eiköhän sillä  työmatkapyöräilyä voi tehdä, vaikka vähän hittiä saikin silloisen kaatumisen yhteydessä. Traineripyöränä kun nyt on Rosen maantiepyörä. Illalla tein sitten vielä tunnin sisäpyörätreenin trainerilla. Vajaan 200 W keskarilla poljin “mäkitreenin”, jossa keskinousu oli 1.1% ja max nousu 6%, ja nousumetrejä tuon mukaan vajaat 400m. Nämä arvot tietenkin Tacx:n laskennallisia arvoja. Suht hapokas kuitenkin treeni oli ja jalat olivat melko makaroonia polkemisen jälkeen.

Torstaina piti olla heti töiden jälkeen sulkapalloa, joten otin auton alleni ja meni sillä töihin. Aamupäivästä kävin juoksemassa Valmetilta arboretumin ja Ratinan kautta Tampellaan ja sieltä Hämeenpuiston kautta takaisin Valmetille. Matkaa kertyi tasan 13 km ja aikaa kului vähän alle 57 min, eli VK1-treeniksi voisi luokitella. Muuten mukava ja kaunis reitti, mutta muutamat liikennevalot häiritsivät etenemistä. Ensi kerralla pitää muuttaa sen verran reittiä, ettei valoihin tarvitse pysähtyä. Illan sulkapallot peruuntuivat ja tein sen sijaan 40 minuutin kotisalitreenin.

Perjantaina ei ollut ohjelmassa muuta kuin työmatkapyöräilyt ja aamupäivällä reilun tunnin jalkahieronta.

Lauantaina aamulla kävin juoksemassa vajaan 12 km:n mäkijuoksutreenin. Kotoa juoksin ensin Lamminpäähän ja siellä juoksin kilpa5-reitin ja sitten takaisin kotiin. Parin asteen lämpö ei haitannut laisinkaan, sillä tuolla noin 250 nousumetriä sisältävällä reitillä hiki nousi kyllä pintaan. Hapot olivat myös melko korkealla jaloissa, etenkin viimeisessä kovassa Horhan nousussa, jossa noustaan 150 m:n matkalla noin 30 m. Äkkiä laskettuna nousu% on 20. Illalla tein vielä puolentunnin sisäpyörätreenin. Tämä oli tarkoitettu vähän niin kuin palauttavaksi, enkä laittanut reitille nousua laisinkaan. Keskitehot nousivat kuitenkin 190 W:iin, joten sauna teki ihan hyvää tuon lyhyenkin treenin päälle.

Sunnuntaina aamupäivästä tein tihkusateessa vajaan tunnin ja vajaan 13 km:n juoksulenkin. Onneksi lämpöä oli kymmenisen astetta, joten sade ei haitannut ulkoilua. Menin rennolla vauhdilla, enkä katsellut matkan aikana vauhtia tai sykkeitä laisinkaan. Kotona sitten totesin, että 4:36 min/km vauhdilla mentiin ja keskisyke oli 131. Ihan letkeeltä meno ei kuitenkaan tuntunut, taisi lauantain mäkitreeni vielä vähän painaa jaloissa.

 

Leave a Reply

Your email address will not be published.