Vanajanlinnan Triathlon Sprintti 2019

Viikko 23/2019 (3.-9.6.2019)

Kauan odotettu ja vähän jänskätystäkin aiheuttanut triathlon-debyyttini oli ohjelmassa lauantaina. Etukäteen suurimpana huolenaiheena oli avovesiuinti, sillä kokemus siitä oli lähes nolla. Onneksi viime viikon märkäpukukokeilut Tohlopin järvessä toivat sen verran itseluottamusta, että uskoin selviäväni uintiosuudesta kunnialla. Uudeksi huolenaiheeksi muodostui viime sunnuntaina, pitkän pyöräilyn yhteydessä, jumiin mennyt alaselkä. Selkä on kipuillut ja kramppaillut koko viikon ja etenkin istumisen jälkeen liikkeelle lähtö on ollut melko kankeaa ja kivuliasta.

Tiistaiaamuna selkä tuntui jo hyvältä ja teinkin töihin polkiessani Säijän 50 km pyörälenkin. Se osottautui virheliikkeeksi, sillä vaikka pyöräilyn aikana ei selässä tuntemuksia ollutkaan, niin töihin päästyäni se oli taas ihan juntturassa.

Istuminen oli ihan myrkkyä selälle, mutta liike sai sen aina vertymään suht hyvään kuntoon. Niinpä uskalsin tehdä vielä keskiviikkona 10 km:n rauhallisen juoksulenkin sekä torstaina reilun kilometrin avovesiuintitreenin. Perjantaina minulla oli vielä varattuna hierontavuoro, jossa selkää yritettiin saada parempaan kuntoon.

Lauantaina saavuimme kisapaikalle jo klo 9:30, eli kaksi ja puoli tuntia ennen starttia. Ennen klo 10:n naisten startin seuraamista, tutustuimme vähän kisapaikkoihin. Etenkin vaihtoalue piti katsoa huolella, kun sellaista ei ollut ennen livenä nähnyt. Klo 10:30 oli info-tilaisuus, jossa käytiin kisan kulkua ja sääntöjä läpi. Tämän jälkeen pääsikin sitten pakkailemaan vaihtoalueelle vietäviä pussukoita ja viemään myös pyörä katsastuksen läpi vaihtoalueelle. Tämän jälkeen vessakeikka ja sitten lähtöalueelle pukemaan märkäpukua päälle ja ottamaan tuntumaan veteen.

Äkkiä se kaksi ja puoli tuntia kului kaikkeen kisaa edeltävään säätöön, etenkin näin ensikertalaiselta, ja enemmänkin olisi pitänyt asioihin tutustua, ja siitä sitten sai maksaa kisan yhteydessä, mikä selviää sitten myöhemmin.

Lämpöä oli ainakin riittävästi, jopa liikaakin. Kisa-alueelle tullessamme auton mittari näytti 25 astetta ja pois lähtiessä 30 astetta. Aurinko paistoi ja etelästä tuuli muutaman metrin sekunnissa. Veden lämpö oli 18 astetta.

Uintiosuus suoritettiin Katumajärvessä ja lähtö oli Vanajanlinnan rantasaunan laiturin vierestä. Uintimatka oli 750 m ja kolmion muotoinen rata kierrettiin kertaalleen myötäpäivää. Lähdössä yritin hakea vapaata uintitilaa niin oikeasta reunasta kuin mahdoolista. Ensimmäisten metrien aikana se tuntuikin ihan hyvältä idealta, mutta jo pian tajusin, ettei se sitä ollutkaan. Olin nimittäin sisäkaarteen puolella, jonne tietenkin, kierrettäviä poijuja lästyessä, kaikki uimarit pyrkivät. Melkoisessa linkouskoneessa sitä tuli uitua pari ensimmäistä sataa metriä. Läpsimistä ja kyynärpäätä tuli vähän väliä ja omat käteni ja jalkanikin osuivat jatkuvasti johonkuhun. Rennosta uimisesta ei ollut tietoakaan. Jossain kohtaa oli tunne, että iskee paniikkikin, mutta onneksi ei sitten mitään sellaista tullut ja muutenkin mitään isompaa iskua ei kropaan osunut. Välillä piti pitää päätä pystyssä pidempäänkin ja tähystellä omaa tilaa.

Ensimmäinen kääntöpoiju oli noin 250 metrin kohdilla ja sen jälkeen uintitilaa tuli vähän enemmän ja pääsi uimaan vähän rennompaa vaparia. Jossain kohtaa takasuoraa huomasin, että on tosi väljää uida, mutta sitten kun tähystin poijua, niin huomasin olevani vähän väärässä suunnassa ja suuntaa piti korjata, jonka jälkeen alkoi taas muitakin läpsyttelijöitä olla tuntumassa. Toisen poijukäännöksen jälkeen päästiin myötätuuleen ja vauhti vähän kasvoi. Uinti tuntui ihan mukavalta ja viimeisille sadoille metreille uskalsi vähän kokeilla vauhdinkin lisäystä.

Uintiaikani oli 14:05, joka oli huikeasti (pari minuuttia) parempi jota etukäteen olin arvellut. Tuolla ajalla olin niin omassa (45-49) kuin miestenkin sarjassa melko tarkkaan puolessa välissä. Eli omassa sarjassani olin tuossa vaiheessa 14. (/29) ja kaikista miehissä 101. (/201).

Vedestä nousu sujui ongelmitta. Mitään huimausta ei ollut, niin kuin joskus kovan uimarypistyksen jälkeen olen havainnut. Ensimmäiselle vaihtopaikalle oli matkaa reilu 100 m. Vaihtopaikalle reippaasti hölkätessä tuli riisuttua uimalakki, lasit ja nenäklipsi, sepä avattu märkäpuku ja riisuttua märkkärin yläosa. Vaihtopaikalle päästyä märkäpuvun riisumisen kanssa kului vähäsen aikaa ja sitten vaan ensimmäisestä vaihtopussista kypärä ja lasit päähän ja pyöräilykengät jalkaan. Jalat tuli pyyhkellä kuivattua, mutta sukkia en laittanut, vaikka nekin olivat tarjolla. Vaihtopussiin uintivehkeet ja pussi takaisin telineeseen omalle paikalle ja hölkäten hakemaan pyörää telineestä ja sitten pyörän kanssa hölkäten pyöräilyn lähtöpaikalle.

Ensimmäiseen vaihtoon meni aikaa 4:11, josta olisi pienellä harjoittelulla nipistettävissä kyllä vähän pois. Vaihdon sujuvuudellakin on siis merkitystä, sillä pystyin nostamaan vaihdon aikana sijotustani omassa sarjassa kahdella pykälällä ja kaikkien miesten sarjassa yhdeksällä pykälällä.

Pyöräilyosuus ajettiin neljänä 5 km edestakaisena lenkkinä. Reitti oli melko tasainen ja se ajettiin Vanajalinnantietä pitkin, joka oli muulta liikenteeltä suljettu. Reitin molemmissa päissä oli tiukat U-käännökset, joissa piti hidastaa reilusti vauhtia. Alkuosuus reitistä oli myötätuulta ja tuolle osuudelle osui myös reitin ainoat pienet nousut. Ensimmäiset kolme kierrosta jouduin ajamaan yksin. Takaa ei tullut ketään sellaista ohi, jonka peesiin olisi voinut jäädä, ja ohiteltavien ohi tuli mentyä heittämällä. Vasta viimeisen kierroksen alussa takaa tuli viiden hengen porukka ohi, jonka perään jäin vähäksi aikaa. Myötätuuliosuudella menin kuitenkin heidän ohitseen jonkin matkaa, mutta vastatuuliosuudella sama porukka otti minut taas kiinni ja meni ohi. Jäin peesailemaan loppumatkaksi heidän peräänsä.

Pyöräilyosuus meni aikaan 34:34 eli keskinopeus oli hieman päälle 34 km/h. Olin osuudella omassa sarjassani 11. ja kaikista miehistä 78. Omassa sarjassani nostin sijoitusta yhdellä, eli pyöräilyn jälkeen sijoitukseni oli 11. ja kaikissa miehissä 85.

Toinen vaihto alkoi kun hyppäsimme pois pyörän selästä. Pyörä kuljetettiin hölkäten takaisin omalle paikalleen telineeseen ja siitä sitten hölkällä varusteiden vaihtoon. Pyöräilyvälineet pussiin ja juoksukengät jalkaan ja lippis päähän. Aikaa tähän vaihtoon kului 1:59. Sen verran liikaa aikaa kului, että sijoitus tässä vaiheessa omassa sarjassani tippui yhdellä (12.), mutta kaikissa miehissä nostin sijaani yhdellä sen ollessa nyt 84.

Juoksu lähti käyntiin kirjaimellisesti vähän yskien, sillä huoltopisteestä ottamani juoma meni väärään kurkkuun ja sitä tuli ensimmäiset metrit köhittyä. Juoksuosuuden mitta oli 5 km ja se juostiin kahtena lenkkinä. Alusta oli pääosin asfalttia ja melko tasainen. Tosin kierroksen puolivälissä, kääntöpaikalle tullessa, oli loiva mutta melko raastava ylämäkiosuus. Etenkin kun siinä kohden aurinko päästi paistamaan ihan kunnolla ja lämpöä oli lähemmäs 30 astetta, niin se oli reitin tuskaisin kohta. Onneksi kääntöpaikalla sai mukillisen vettä, jonka sai kumota niskaansa.

Juoksu kulki ihan mukavasti. Pelkäämääni selän jäykkyyttä ei ollut havaittavissa pyöräilyosuuden jälkeen. Sään kuumuus teki vaan menosta rankkaa. Toisaalta muilla tuntui olevan vieläkin rankempaa, sillä porukkaa tuli selkä edellä vastaa ihan hyvä määrä. Ainoa moka juoksuosuudellani oli, että maaliin tullessani eksyin vähän väärälle reitille ja siinä kului toista kymmentä sekunttia aikaa.

Maaliin tuloni pummista huolimatta olin juoksuosuudella oman sarjani nopein ajalla 19:51 ja kaikista miehistä olin 17:nneksi nopein. Hyvän juoksun ansiosta nostin sijoitukseni omassa sarjassani 7:nneksi ja kaikissa miehissä sijoitus oli 58. Loppuaikani oli 1:14:42. Naisten sarjasta löytyi 10 minua nopeampaa.

Kisasta jäi ihan hyvä fiilis. Lajiin tutustuminen onnistui hyvin, sillä mitään isompia mokia ei tullut tehtyä, mutta opittavaakin silti jäi. Sää oli mitä mainioin ja veden lämpökin oli melko sopiva märkäpuvulla uimiseen. Järjestelyt ylipäätään yllättivät positiivisesti. Ainoa minuus oli wc:iden vähyys. Parkkikselle olisi hyvin mahtunut bajamaja-rivistö.

Sunnuntainakaan ei ollut mitään isompia kolotuksia tai väsymyksiä. Jätin kuitenkin sääolojen vuoksi Pirkan pyöräilyn väliin. Aamulla satoi vettä ja tuulikin oli kovaa, joten reissusta ei olisi tullut mitänkään miellyttävä. Teinpä sitten vain kevyen 28 km:n juoksulenkin. Lämpöä oli pari kymmentä astetta ja taivas puolipilvinen. Etelänpuoleinen tuuli oli melko kovaa. Viimeiset 5 km oli vähän kankeeta, mutta muuten ei isompia väsymyksen merkkejä ilmennyt. Puolimaraton meni aikaan 1:42 ja keskisyke oli 130. Treenit neljän viikon päästä järjestettävää Voimarinteen normaalimatkan triathlonia silmällä pitäen voi siis alkaa.

 

Leave a Reply

Your email address will not be published.