Vetoja

Viikko 34/2018 (20. – 26.8.2018)

Jos viime viikko oli melko köyhä treenien osalta, niin tällä viikolla päästiin taas kunnon kilometrimääriin juoksun puolella, ja jokunen ihan laadukas treenikin tuli tehtyä. Sää alkaa pikkuhiljaa kääntymään syksyyn päin. Sateita ei nyt ihan kauheasti ole vieläkään tullut, mutta etenkin aamulämmöt alkavat olemaan jo jopa viileän tuntuisia. Iltapäiväksi mittari on sentään kohonnut vielä ihan mukaviin lukemiin.

Maanantaina palauteltiin vielä lauantain kisasta kipeytyneitä jalkoja. Etenkin reiden etuosat ja pohkeet olivat vielä melko kipeät. Työmatkapyöräilyt tuli tehtyä normaaliin tapaan ja illalla kerjättiin lisää kipeitä lihaksia, sillä tein pitkästä aikaa kotisalitreenin.

Tiistaina sitten tosiaan oli vatsalihakset ja yläkropan lihakset kipeinä. Onneksi jalat alkoivat hieman jo tokenemaan ja kävinkin tekemässä illalla vajaan 13 km juoksulenkin. Periaatteessa meni oli melko kevyen tuntuista, vaikka etureidet tuntuivat olevan vielä vähän jumissa. Se ei kuitenkaan menoa haitannut ja vauhti nousukin aina 4:23 min/km. Tosin reitti oli hieman normaalia tasaisempi. Työmatkapyöräilyt kuuluivat myös päivän ohjelmaan.

Keskiviikkona pyöräilin töihin, mutta takaisin tulin juosten. Vähän vajaa 16 km tuli mittariin kun Pyynikin kautta kipaisin kotiin. Rentoa hölköttelyä sen kummemmin mittarin sykkeitä tai vauhtia katsomatta.

Torstaina oli autolla töissä ja illalla tunnin kotisalitreeni. Perjantaina juoksin töihin päin Pyynikin kautta. Vauhti oli hieman keskiviikkoa kovampaa, mutta nousumetrejäkin oli vähemmän. Pyörällä iltapäivällä töistä kotiin.

Lauantaina aamupäivällä kävin tekemässä Lamminpään kentällä vetoja. Ohjelmassa oli 5 x 1000 m vedot muutaman minuutin palauttelulla. Ensimmäinen veto oli sellainen lämmittelyveto 3:47 vauhdilla. Se meni kevyesti ja viimeisellä satasella joutui vähän himmaamaan, ettei liian kovin menisi. Toinen oli 3:38 ja kolmas 3:29. Neljänteen 3:22 vauhtiin joutui jo ihan tosissaan puristamaan ja viidenteen 3:19 ajassa oli jo veren maku suussa. Etukäteen suunnittelemani 3:10 vauhti jäi siis valovuoden päähän, mutta se taisi kyllä olla muutenkin ylioptimistinen tavoite. Ennen ja jälkeen vetojen oli kolmisen kilometriä kevyttä hölköttelyä. Edellisen kerran oli tehnyt tonnin vetoja kolme vuotta aikaisemmin ja silloin viimeinen, kuudes veto oli mennyt 3:23 vauhdilla. Tällä kertaa sain jopa yhden pykälän koreammat sykkeet (182) kuin tuolloin viimeksi. Päivällä kävin tekemässä vielä Tuulin kanssa toiset viisi tonnin vedot, ihan vaan vetoapuna Tuulille.

Sunnuntaina aamulla oli vuorossa viikon pitkä PK-lenkki. Tällä kertaa suuntasin taas maaston puolelle ja kiersin Koukkujärven, Julkujärven ja Lamminpään majan kautta kotiin. Lopussa tein vielä pienen lisälenkin, jotta sain 30 km rikki. Ihan mukavasti jaksoi vaikka viimeisillä kilometreillä alkoi jalkapohjissa jo tuntumaan jonkin verran. Sää/kelit alkavat olla melko kohdillaan tällaisille lenkeille, sillä poutainen reilun kymmenen asteen lämpö on mitä nautinnollisin olosohde pitkälle lenkille. Toivottavasti syksy jatkuu tällaisena.

Tällä viikolla tottesin, että vasemman peukalovarpaan sivu ei ole enää kipeä (vaivannut keväästä asti). En osaa sanoa missä vaiheessa se on tullut kuntoon, mutta hyvä kun on taas kunnossa. Toisaalta vaiva on tainnun vaan siirtyä hieman, sillä nyt saman jalan jalkopohja on melko kipeä. Eipä se juurikaan juoksua haittaa, mutta ihan terve se ei ole.

 

Leave a Reply

Your email address will not be published.