Sulkapallokauden avaus

Viikko 32/2018 (6. – 12.8.2018)

Alkuviikosta ilman lämpötilat tippuivat dramaattisesti, ainakin viime viikkoihin verrattuna. Nyt taidetaan olla niissä normaaleissa lämmöissä. Alkuviikosta aamulämmöt olivat vai vähän päälle kymmentä astetta, ja keli tuntuikin jopa kolealta. Loppuviikosta päästiin taas vähän korkeampiin lukemiin.

Työmatkapyöräilyä tuli harrastettua tälläkin viikolla joka päivä. Tosin tiistaina juoksin töistä kotiin ja keskiviikkoaamuna juoksin töihin päin. Tiistaina juoksin Tahmelan kautta, joten mäkeä kertyi taas hieman enemmän. Sain onneksi pidettyä vauhdin ja sykkeet kurissa, joten juoksu meni ihan kevyesti. Eikä lämpöäkään ollut kuin hieman päälle kaksikymmentä astetta. Keskiviikkoaamuna juoksin Pirkkalan kautta, joten nousumetrejä ei kauheasti kertynyt. Keskivauhti nousikin hieman alle neljän ja puolen. Pitkästä aikaa sai laittaa jopa pitkähihaisen paidan päälle kun mittari näytti vain 11 astetta ja kotona jopa alle kymmenen.

Maanantaina tuli avattua myös sulkapallokausi. Kun pelimuoto oli vielä kaksinpeliä ja vastassa kova pelimies, niin hiki lensi ja tiukkaa vääntöä oli koko tunnin ajan. Kahden kuukauden pelitauko teki myös sen, että seuraavana päivä olo oli melko hakattu ja pakarat olivat vielä loppuviikostakin kipeät. Parin ensimmäisen hapuilevan erän jälkeen peli alkoi taas sujumaan, joten syyskauden pelejä innolla odottelen.

Torstaina päästiin taas reippaasti hellelämpöihin. Tarkoitus oli pitää lepopäivä, mutta kävin kuitenkin illalla tekemässä lyhyen ja suht rauhallisen juoksulenkin. Virelän ja Tesoman lammen kautta tuli iltaköpöttely tehtyä.

Perjantaiaamulla pyöräilin Säijän ja Lempäälän kautta töihin, 50 km / 105 min. Mukava tyyni keli oli ja lämpöäkin oli taas viitisentoista astetta, joten lyhkäsillä tarkeni vielä hyvin polkea. Hieman alkaa kyllä olemaan jo syksyn tulon tuntua ilmassa.

Lauantaiaamuna kävimme Tuulin kanssa Lamminpään kentällä tekemässä kovan treenin. Tarkoitukseni oli juosta kova kymppi, mutta matka lyheni 7 kilometriin. Yksin juostessa ei ilmeisestikkään ollut riittävästi motivaatiota laittaa itseään oksennuskuntoon. Aloitin juoksemaan 90 sekunnin kierroksia ja ensimmäinen viisi kilometriä menikin vielä ihan mukavasti. Kuudennella kilometrillä vauhti tippui jonkin verran ja erittäin tuulinen kelikin alkoi häiritsemään juoksemista. Päätin kuitenkin vielä rypistää seitsemännen kilometrin ja lopettaa siihen. Keskivauhti oli 3:45, eli sama kuin keväällä, mutta silloin meni koko kymppi. Illalla tein vielä reilun 7 km:n rauhallisen saunalenkin.

Sunnuntaina heti aamusta lähdin tekemään viikon pitkää juoksulenkkiä. Lämpöä oli mukavat 13 astetta eikä tuultakaan ollut häiritsevästi. Sateen uhka oli, mutta vettä alkoi pikkuisen tipputtamaan vasta ihan loppumatkasta. Juoksin Tohlopin ja Epilän kautta Hiedanrantaa, josta jatkoin rantoja pitkin Siivikkalaan. Sieltä sitten Teivoon ja kotiin. Matkaa kertyi hieman päälle 27 km. Sain pidettyä hyvin sykkeet ja vauhdin kurissa. Vauhti oli napsun alle viittä ja keskisyke 125. Etenkin se oli positiivista, että vaikka jossain kohdissa syke nousikin yli 130, niin tasaisella se putosi äkkiä lähemmäs 120.

Viikolle kertyi hieman pääle 80 km juoksua, joten pitkästä aikaa pääsin taas ihan hyvälle tasoille kilometrimäärissä. Pidemmät pyöräilyt jäivät näin työviikolla taas tekemättä, mutta jos noita aamu-50:ä saisi edelleen silloin tällöin tehtyä.

Leave a Reply

Your email address will not be published.