Kulunut vuosi numeroina

Kakkonen kaksi nollaa ja kasi – olisiko siinä riittävästi numeroita kuluneesta vuodesta. No, jos vähän enemmän kävisi läpi harjoituspäiväkirjan lukuja.

Lajikohtaiset määrät olivat seuraavanlaiset:

Juoksu:  2621 km / 211 h
Suunnistus:  444 km / 65 h
Hiihto:   1186 km / 96 h
Punttisali: 56 h
Pyöräily: 1567 km / 75 h
Sauvakävely: 87 km / 11 h

Yhteensä siis noin 514 tuntia. Kasvua edellisestä kaudesta n. 100 tuntia. Kauden juoksumäärä on kautta-aikojen paras määräni. Kilometrimäärän nousuun vaikutti pääasiassa se, että paikat olivat kunnossa koko pääharjoittelukauden. Loppuvuoden jalkavaivat estivät kuitenkin 3000 km rajan rikkomisen. Myös pyöräilyä tuli minulle normaalia enemmän (vaikka aika vähän onkin). Tähän pääsyynä on kahden viimeisen kuukauden innokas työmatkapyöräily josta kertyi yli puolet koko vuoden pyöräilymäärästä. Muissa lajeissa ei suurempia muutoksia tapahtunutkaan.

Tuloksellisesti vuosi oli myös “menestyksekäs”. Kauden ehdoton huippu oli Paavo Numi maratonilla kolmen tunnin alitus. Sitä olin pitkään haaveillut ja siihen tuli alkukaudesta tosissaan panostettua. Sitä myöden muutkin juoksuennätyksen paranivat hieman. TeivoCup:n, Pyynikki juoksun  ja puolimaratonin – näiden kaikkien vanhat ennätysajat rikkoutuivat, ainoastaan Karhu-viestin osuusaika jäi paranematta. Hiihdon puolella myös Pirkan hiihdossa tuli ennätysaika, joka lähentelee nyt jo kuutta tuntia – perinteisellä hiihtotavalla. Tosin Pirkan hiihdon aika on riippuvainen tosi paljon kelistä. Suunnistuksesta en osaa oikein sanoa onko kehitystä tapahtunut, mutta sen voi ainakin todeta, että H35 -sarjaan siirtymisen jälkeen ei ole enään viimeisiä sijoja tullut niin paljon kuin edellisenä vuonna H21 -sarjassa. Ja kyllä varmaan totaalieksymisetkin ovat vähentyneet.

Vuoteen mahtui taas paljon uusia urheiluelämyksiä. Lähes kaikki tosin liittyivät tavalla tai toisella suunnistukseen ja matkojen pitenemisiin. Ensinnäkin keväällä tuli käytyä ensimmäisissä SM-kisoissa. Erikoispitkän SM-suunnistus oli siihen asti pisin suunnistuskisa – aikaa kului melkein 3,5 tuntia. Jukolan viestin suunnistus jäi väliin, mutta toimitsijana pääsi kisaa seuraamaan lähietäisyydeltä. Kesällä tuli osallistuttua ensimmäistä kertaa Fin5 -rastiviikkoon, parisuunnistuksena Tuulin kanssa Suomen Tunturisuunnistukseen sekä Seitsemisissä järjestettyyn 24-tunnin rogaining-kisaan. Syksymmällä oli vuorossa Jämillä 25 km:n suunnistusmaraton sekä Sipoossa 20 km raatojuoksu. Näiden lisäksi tuli osallistuttua kymmenkuntaan kansalliseen suunnistuskilpailuun sekä pariin kymmeneen iltarastitapahtumaan.

Juoksun puolella uutta ja ihmeellistä oli muutama pidempi juoksukokeilu. Niistä parhaiten jäi mieleen loppukesästä tehty 100 km kokeilu.

Kaiken kaikkiaan koko vuosi meni todella mallikkaasti, jos mukaan ei oteta loppuvuoden jalkavaivoja.

Seuraavalle vuodelle ei ole vielä tavotteita asetettu, mutta tuskin ainakaan maraton-ennätystä lähden tavoittelemaan. Puolimaraton ennätys sen sijaan voi olla tavoitelistalla.

2 thoughts on “Kulunut vuosi numeroina

  1. Aseta tavoitteeksi golfin aloittamisen.
    Mulla 2008 136 kierrosta eli noin 540 tuntia.

  2. Joo, hyvä määrä on kierroksia ja tunteja näemmä kertynyt sullekin.
    Voisi tosiaan olla terveellisempää minunkin siirtyä tuon kolopallon pariin. Tosin ei tuokaan laji ihan vaaraton ole, sillä golf-matkoilla voi joutua vaikkapa Thaimaan kapinallisten lentomottiin 😉

Leave a Reply

Your email address will not be published.