Helle hellii

Blogi-päivityksestä on kulunut pari viikkoa, mutta kun ulkona on ollut niin komeat kevätkelit, ettei ole malttanut olla laisinkaan sisällä, saati sitten koneen ääressä. Nyt piti kuitenkin istahtaa näppäimistön eteen, jottei parin viikon treenit pääsisi unohtumaan. Treenattu siis on kun kelit ovat kerrankin suosineet. Tai no, edellisellä viikolla kylläkin tuli vettä muutamana päivänä, mutta pääosin on ollut vallan mainiot ulkoilukelit.

Maanantai, Vappuaatto meni viikonlopun kisoista palautellessa. Kotisalitreenin tein, mutta muuten nautein komeasta päivästä pihahommissa. Päivällä tuli myös käytyä ostamassa uusi polkupyörä työmatkapyöräilyä varten. Nyt työmatkat poljetaan Nishikin Sport R3 sportti-pyörällä. Tosin ensimmäisellä viikolla en sitä raaskinut käyttää kun oli niin sateisia päiviä, mutta tällä viikolla olen sille saanut jo kilometrejä kerrytettyä.

Vappupäivän lenkinnä tein 30 km:n maastolenkin. Kotoa lähdin Lamminpään suuntaan ja sielä Julkujärven kautta Koukkujärvelle ja sielä kotiin. Pääosin reitti kulki talven latupohjia pitkin. Koukkujärven tykkilumiladun jäänteitäkin oli vielä jäljellä melkoinen kerros. Yllättävän kevyesti ja muutenkin mukavasti pitkä lenkki sujui, vaikka vettä alkoi tihuttamaan parin kymmenen kilometrin kohdalla. Nousumetrejä kertyi normaalia pitkää lenkkiä enemmän, joten PK1-alueella en pysynyt, muutta PK:n puolella kuitenkin.

Keskiviikko otettiin taas rennosti, pelkkä työmatkapyöräily ja illalla tunnin kotisalitreeni. Torstaina kävin tekemässä tunnin juoksulenkin Lamminpään harjulla. Vähän alle 4:30 vauhti meni ihan mukavasti eikä tiistain lenkki tuntunut painavan juurikaan.

Perjantaina oli työmatkapyöräilyjen lisäksi päivällä tunnin jalkahieronta. Illalla lähdimme ajamaan kohti Espoota, jossa Tuuli juoksi polkujuoksukisan lauantaina. Itse en lauantaina tehnyt muuta kuin 3,5 tunnin koiralenkin sillä aikaa kun Tuuli juoksi.

Sunnuntaina tein viikon toisen pitkä lenkin. Jälleen suuntasin kohti Julkujärveä ja Koukkujärveä. Loppuosassa lenkkiä hieman oikaisin, joten ihan tiistain kaltaisia kilometrejä ei tullut, mutta 25 km kuitenkin. Sää suosi, eikä Koukkujärven märkä suopätkäkään haitannut matkan tekoa.

Tällä viikolla ollaankin sitten päästy jo kunnon lukemiin lämpöjen suhteen. Maanantaina päästiin jo yli kahden kymmenen asteen ja loppuviikosta meni jo hellerajakin rikki. Maanantaina palauteltiin sunnuntain pitkästä ja passailtiin tiistain polkujuoksukisaan. Töissä kävin nyt ensimmäistä kertaa uudella Nishikilläni ja hyvin rullasi, ihan eri tavalla kuin talven alla ollut maastopyörä.

Tiistaina olin jälleen pyörällä töissä, ja töiden jälkeen oli Pirkkalan Toiviossa Inov Trail Cupin osakilpailu. Matka oli 6 km, mutta siinäkin oli ihan riittävästi. Lähes koko matka oli melko kivikkoista polkua ja nousumetrit olivat 150 luokkaa. Sunnuntai varmaankin vielä painoi, sillä jalat menivät melko pian hapoille ja koko matkan teko oli melkoista tuskaa. Keskivauhti oli 4:43 min/km, joka kertoo vähän reitin luonteesta. Kärjessä mentiin suunnistajien toimesta kovaa, itse valahdin sijalle 16 (/50). Kotiin päin pyöräiltiin melko rauhallisesti.

Keskiviikkona pidin etätyöpäivän, ja illalla kävin tekemässä tunnin juoksulenkin. Kiersin Lamminpään ja yhdystien kautta, josta matkaa kertyi reilu 13 km. Jalat olivat melko väsyneet vielä edellisen päivän polkujuoksusta, mutta muuten fiilis oli ihan hyvä, sillä lämpöäkin oli pari kymmentä astetta ja aurinko paistoi.

Torstaina olikin Helatorstai eli vapaapäivä. Päivällä otin ensimmäistä kertaa tänä vuonna maantiepyörän alleni ja lähdin tekemään Siuron lenkkiä. Lyhyissä kamppeissa sai pyöräillä vaikka melko tuulinen keli olikin, lämpöä sentää oli 18 astetta. Hyvän alkuvauhdin ansiosta 50 km:n reissun keskari nousi 30 km/h, vaikka piti ottaa rauhallisesti.

Perjantaina pidin vapaapäivän töistä ja myös treeneistä. Passailin lauantain kympille. Tuulin kanssa tehtiin parin tunnin rauhallinen Tampereen kierros polkupyörillä. Lämpöä piisasi ja muutenkin komea pyöräilykeli.

Lauantaina oli vuorossa Valmetin Kestävyyskerhon ratakymppi Ratinassa. Kello 11 oli startti ja tuohon aikaan oli jo pari kymmentä astetta lämpöä. Tuulta ei kauheasti ollut, ja kun aurinko porotti siniseltä taivaalta, niin Ratina oli melkoinen pätsi. Onneksi jalkapallokenttää kasteltiin ja juoksun aikana sai välillä mukavia vesisuihkuja niskaansa. Kovin kevyen tuntuiset jalat eivät olleet alkuverryttelyssä, mutta pysyin kuitenkin suunnitelmassani lähteä juoksemaan 90 sekunnin kierroksia ja katsoa kuinka kauan vauhtia jaksaisi pitää. Juoksu oikeastaan sujui ihan suunnitelmien mukaan, sillä viiteen kilometriin asti kaikki kierroksen olivat melko tarkkaan suunnitelman mukaisia. Sitten alkoi kilometriajat hidastumaan sekunnilla-parilla, mutta viimeisillä kieroksilla sain puristettua sen verran, että loppuajakseni tuli 37:26 (oma mittarini ei pysähtynyt, mutta ajanottaja sai ajan), eli täsmälleen sama kuin edellisen syyskuun alussa Hervannassa. Rankka mutta tyydyttävä juoksu.

Sunnuntaiaamuna lähdin kokeilemaan miltä pitkä lenkki tuntuisi edellispäivän kovan kympin jälkeen. Suuntasin ensimmäistä kertaa tänä keväänä Tahmelan suuntaan, joten asfalttikilometrejä oli tiedossa enemmän kuin edellisten viikkojen pitkillä. Alku olikin hieman kankeaa, mutta matkan edetessä alkoi helpottamaan. Aluksi oli tarkoitus tehdä 25 km PK-lenkki, mutta jossain vaiheessa päätin tehdä 2/3-maratonin, eli 28 km. 19 km:n kohdalla muutin vielä sen verran suunnitelmia, että päätin ottaa 20-27 kilometrit reipasta vauhtia. PK-vauhti oli ihan OK, mutta lämpimän kelin (22 ast.) vuoksi loppuosan reipas 7 km otti melko koville. Hyvät treenit kuitenkin tuli tämänkin viikon aikana tehtyä, joten toivottavasti niistä on apua tuleviin koitoksiin

Leave a Reply

Your email address will not be published.