Juhla-Jukola

Taas on sellainen viikko takana, että ei ihan täysipainoista treeniohjelmaa saanut tehtyä. Alkuviikko meni edellisestä viikonlopusta toipumiseen ja loppuviikosta piti vähän passailla seuraavan viikonlopun koitoksia silmälläpitäen. Mutta kyllä sitä taas kerran viikkon mahtui kaikkea mielenkiintoista.

Maanantai meni Pirkasta toipumiseen, tai ainakin se oli riittävän hyvä syy pitää lepopäivä. Taisi silloin jonkin verran sataakin, ja kaikkea muuta ikävää. Tiistaina oli tunnin perus köpöttely juoksulenkin. Tosin 12. kilometrin menin 3:45 vauhtia, mutta muuten sellaista tasaista rentoa menoa.

Keskiviikkona oli mielenkiintoinen sulkapallopäivä, sillä Niemisen Anu piti MaSulaisille kahden tunnin sulistreenit. Jalkatyöskentelyä ja erilaisia pelitilanteita harjoiteltiin ja tahkottiin. Ja kyllä sitä täytyy myöntää, että kyyylllä tässä vielä on harjoittelemassa käytävä, ettei ihan sulkapallokuninkaita olla. Koordinaatiossa on tekemistä, eikä tuo rytmitajukaan ihan meikäläisen heiniä ole.

Torstaina oli KeKe:n cooperin testi Ratinassa. Neljä urhoollista oli vaivautunut 25 asteen lämmössä ja aurinkonpaiseessa testaamaan omaa päivän kuntoaan. Alkuveryttelyssä jo huomasi, ettei ihan parasta juoksupäivää tässä elellä, sillä sen verran väsyneen oloista hölkkä ja vedot olivat. Onneksi mukana oli yksi nuorimies, joka piti suurin piirtein samaa juoksuvauhtia. Alukumatkasta hänestä oli vetoapua ja loppumatkasta työntöapua. Loppurutistukseen ei ollut mitään saumaa. Tämä oli omien tilastojeni mukaan tämän vuosikymmenen huonoin cooperintestini, sillä tulos jäi 3350 metriin. Toivottavasti tuo suunta ei ole pysyvä.

Perjantaiksi olin suunnitellut 50 km:n pyörälenkkiä työpäivän jälkeen, mutta juuri sopivasti iskenyt sade vesitti tuon haaveen. Lauantaiaamusta, ennen kuin lähdin ajelemaan Joensuuhun päin, tein rennon tunnin juoksulenkin.

Sunnuntaina oli viikon kohokohdan vuoro. Oma juhla-Jukolani, eli 10. viestini starttasi aamulla klo 9 yhteislähdössä. Erinäköisten vaiheiden jälkeen minulle oli langennut 7. osuus. Sinänsä matkan mitta, vajaa 14 km, ei haitannut, mutta näin mukavuuden haluiseksi tultuani, niin sadetutkan liikkeet eivät olleet ihan toivotunlaisia. Mutta onneksi metsään pääsimme kuivana, eikä matkan aikana sitten sade niin haittaakkaan. Lämpöäkin oli heti aamusta jo sopivasti, ehkä noin kuutisentoista astetta.

Yhteislähtö oli perinteiseen tapaan ruuhkainen. K-pisteelle päästyä porukka oli vielä melkoisena massa eikä metsän puolellakaan väljyyttä kovin äkkiä tullut. Kolme ensimmäistä rastia oli heti melko lähellä, joten leimasimilla kävi melkoinen vilske. Sen verran karttaa tuli vilkuiltua, että oikeat rastit löytyivät ensi yrittämällä. Porukan paljous myös auttoi asiaan, sillä rastikoodia huudelti melko tehokkaasti.

Neljäs rasti olikin sitten puolentoista kilometrin päässä ja tällä välillä rypäs meni letkan muotoon. Yksinäistä ei ollut tälläkään välillä sillä ohittelu ja ohitetuksi tulo oli jokseenkin jatkuvaa. Seuraavat neljäkin rastia löytyivät ilman mitään isompaa hakua, sillä urat ja letka vei suoraan oikeille rasteille.

Seuraavat kaksi väliä olivat taas hieman pidempiä. Ensimmäinen niistä sisältsi kilsan verran parempaa polku-uraa tai tietä, ja tällä pätkällä pääsin hyvin ohittelemaan muita. Jälkimmäisellä pätkällä olisitten koko tämän kisan hiljaisin pätkä, sillä pari sataa metriä pääsi menemään siten, että ei näkynyt kuin yksi kanssakilpailija. Tämän jälkeen muutenkin letkat jotenkin väljeni ja nyt pääsi juoksemaan ihan omaa vauhtiaan, kuitenkin siten, että letkasta oli kuitenkin apua oikean suunnan pitämisessä, kunhan vain valitsi oikean uran.

Mitään ihmeellistä ei sitten oikein tapahtunutkaan ennen 18 rastia, jossa alkoi sitten kuvaan tulemaan jo runsaasti muidenkin osuuksien menijöitä. Erilaisia rastikoodeja huudeltiin sieltä sun täältä ja oma letka pääsi sekoamaan muiden menijöiden sekaan. Pieni sekaannuksen hetki siinä itselle tuli, mutta onneksi seuraavalle rastille oli helppo polkukiertomahdollisuus, jonka sitten käytinkin hyväkseni. Siinä samassa alkoi myös taivaalta tulemaan vettä.

Viimeiset viisi rastia olivatkin sitten melko helppoja ja välit vauhdikkaita, joten sadekkaan ei haitannut matkan tekoa. Maalisuoralle oli jäänyt vielä sen verran paukkuja, että pystyi ohittamaan siinä jokusen kymmenen kilpailijaa. Oma aikani oli 1:58:45 ja osuussijoitukseni oli 399/1348. Ihan tyytyväinen oli juoksuuni, vaikka paikoin olisi voinut kovempaakin mennä. Suunnistuksesta en osaa paljon sanoa, sillä sitä ei kovinkaan paljon tarvinnut tehdä, mutta sen verran kuitenkin, että yleensä kyllä tiesin missä kohtaa karttaa mennään.

Leave a Reply

Your email address will not be published.