Syyskeventelyä

Viikko 37/2020 (7.-13.9.2020)

Syksy tekee tuloaa ihan tosissaan. Tuulta, vettä, lehtisadetta, takkatulta. Viikko on otettua melko keveysti. Maratonin keventelyt ovat alkaneet ja kovia treenejä ei ole enää tehty, vai sellaista ylläpitävää köpöttelyä.

Takareidet ja pakarat ovat edelleen tosi jumissa ja niiden kestokykyä pelkään eniten ensi viikon maratonilla. Omat recovery bootsit tulivat torstaina, joten toivottavasti niistä on vähän apua vaivaan. Kävin myös perjantaina hieronnassa ja maanantaina heti toistamiseen, josko sillä saataisiin takareidet auki.

Maanantaina ei ollut ohjelmassa kuin työmatkapyöräilyt. Tiistaina olin autolla töissä ja heti töiden jälkeen kävin Ylöjärven uimahallissa uimassa pullarin kanssa 2000m. Jaksotin uinnin 4 x 500 m pätkään. Aikaa kului hieman päälle 45 min.

Keskiviikkona tein etätyöpäivän ja kävin aamupäivällä juoksemassa reilun 12 km lenkin. Rennon rauhallisesti yritin mennä ja sykkeet olivatkin ihan maltilliset, 131 bpm. Keskivauhti oli 4:29 min/km. Ihan ok muuten, mutta takareidet alkoivat loppumatkasta kiristelemään.

Torstaina pyöräilin märässä kelissä töihin päin, mutta kotiin tuli työkaverin autolla, koska etukumi oli tyhjentynyt päivän aikana, ja viikonloppuna sisurista löytyikin pieni reikä. Perjantaina kävin uimassa Kalevan uimahallissa pullarin ja välillä myös lät+pul:n kanssa 2000m. Aikaa meni 41:33. Päivällä oli myös reilun tunnin jalkahieronta.

Lauantaina juoksin kevyn 13 km:n lenkin. Tuulista oli ja vettäkin välillä suhjutti, mutta ihan mukava sää oli kuitenkin juosta. Keskisyke 130 bpm ja keskivauhti 4:36 min/km. Samat tuntemukset olivat kuin keskiviikkonakin.

Sunnuntaiaamusta kävimme Peetun kanssa tekemässä reilun 13 km yhteislenkin. Menimme pk-vauhtia (Peetu oli pitkällä lenkillä), joten ihan kevyesti ja matalalla sykkeellä mentiin (avg. 114 bpm). Tuulista oli, mutta aurinkokin paistoi ja lämpöä oli kymmenisen astetta. Hyvin tarkeni vielä lyhyillä housuilla. Päivällä kävin vielä Ylöjärven uimahallilla uimassa 2100 m. Uin välillä pullarin kanssa ja välillä lättärin kanssa. Välillä ilman välineitä ja välillä taas lät+pul. 400 m pätkissä uin ja aikaa kului hieman päälle 44 min. Ilman apuvälineitä (lät tai pul) uinti on edelleen todella surkeeta.

Recovery bootsit

Viikko 36/2020 (31.8.-6.9.2020)

Syksyn ensimmäisellä viikolla oli vielä ihan mukavia ulkoilukelejä. Lämpöä on riittänyt ihan kivasti eikä vettäkään ole juuri satanut. Syyskuun kunniaksi tein myös pitkästä aikaa pari etätyöpäivää ja yhtenä päivänä kävin autollakin töissä. Täten työmatkapyöräilykilometrejä ei kertynyt kuin kahdelta päivältä.

Alkuviikosta soittelin myös TAYS:iin ja kyselin nenälääkärin perään, ja sain vastaukseksi, että joskus marraskuussa olisi vastaanottoaika. Eli pari kuukautta pitää ainakin vielä kärvistellä. Tosin aloin ottamaan taas kuukauden tauon jälkeen kortisonipitoista nenäsuihketta, ja se on auttanut sen verran, ettei nenä ole ihan koko ajan tukossa.

Maanantaina oli ainoastaan työmatkapyöräilyt ohjelmassa. Tiistaina pidin etätyöpäivän ja kävin aamulla juoksemassa 12.5 km:n VK-lenkin. Lämpöä oli 11 astetta ja muutenkin mukava sää tehdä vähän reippaampi lenkki. Keskivauhti oli 4:24 min/km ja keskisykkeet ihan sopivat 134 bpm.

Keskiviikkona olin taas toimistolla. Työmatkapyöräilyjen lisäksi tein työpaikalta perinteisen 12 km:n Tampereen keskustalenkin. Tällä kertaa yritin mennä vähän rauhallisemmalla tahdilla/sykkeella. Vähän rauhallisemminkin olisi saanut mennä, sillä keskari on 4:35 min/km ja keskisyke 131 bpm. Ihan mukavasti kulki ja sääkin oli vallan mainio.

Torstai oli taas etätyöpäivä, ja aamupäivällä kävin tekemässä 12.5 km:n vauhtileikittelyn. Matkan aikana vaihtelin reilusti vauhtejä. Välillä tein erimittaisia ja -tehoisia vetoja, välillä otin tosi rauhallisesti. Ylämäet yritin juosta reipasta vauhtia.

Perjantaina kävin töiden jälkeen uimassa Tampereen maauimalassa. Uin 5 x 500 m, kaikki pullarin kanssa. Rentoa ja rauhallista vauhtia menin ja harjoittelin eri hengitysrytmejä. Välillä uin 50 m:n pätkiä jolloin otin happea pelkästään vasemmalta puolelta ja välillä otin happea joka kolmannella ja välillä joka neljännellä käsivedolla. Uinnin aikana nenä ärtyi taas niin pahasti, että aivastelin koko illan ja räkää valui jatkuvasti. Onneksi vaiva hävisi yön aikana.

Lauantaina päivällä kävin juoksemassa kovana treeninä Hämeen hölkässä 8.6 km:n lenkin. Lähtö oli puolen päivän jälkeen Lamminpään majalta ja reitti kävi kääntymässä vedenottamolla ja maali oli taas Lamminpään majalla. Pääosin reitti oli tasaista latupohjaa, mutta puolenvälin kohdalla oli pari kovaa ala- ja ylämäkeä. Yhteensä nousumetrejä reitillä oli 75 m. Sää oli jälleen vallan mainio, lämpöä oli 15 astetta ja aurinko tuli aina välillä esiin pilvien välistä.

Lähdössä kolme hengen porukka lähti ihan omaa vauhtia ja vähän sen perässä eteni yksi juoksija. Itse olin viidentenä joukossa. Edelläni juoksijoista kaksi juoksi pidemmän 20 km:n reitin, joten tulin maaliin kolmantena. Kaksi ensimmäistä oli joku nuori veljeskaksikko ja he menivät ihan omaa vauhtiaan. Itse sain juosta ihan rauhassa, edessä eikä takana näkynyt ensimmäisten kilometrien jälkeen ketään, joten mitään loppurypistystä ei tarvinnut tehdä. Ja hyvä niin, sillä tarkoitus olikin tehdä vain kova treeni eikä mitään maksimisuoritusta. Keskivauhtini oli 4:02 min/km ja keskisyke 161 bpm.

Sunnuntaiaamulla tein juoksuviikon päätteksi pitkän lenkin. Lämpöä oli hieman päälle kymmenen astetta ja taivas oli puolipilvessä, eli vallan mainio sää pitkälle lenkille kun tuulikaan ei haitannut matkan aikana. Reitti kulki yhdystien, Avantin, Elovainion, Haaviston, Teivon ja Tesoman kautta takaisin kotiin. Ensimmäisen 20 km juoksin juuri hieman alle 5 min/km vauhdilla, keskisykkeen ollessa 122 bpm. Tämän jälkeen kiihdytin vauhtia ja juoksin kaksi kilometriä 4:23 min/km vauhdilla. Tämän jälkeen kaksi kilometriä 4:03 min/km keskivauhdilla, ja lopuksi vielä kilometri hieman alle neljän vahtia. Keskinopeus koko reilun 26 km:n lenkillä oli 4:49 min/km ja keskisyke 127 bpm. Muuten meni ihan mukavasti, mutta takareiden ja pakaran kiinnityskohdat olivat aivan jumissa ja kipuilivat melkoisesti etenkin loppumatkasta.

Tämän viikon meillä on ollut vuokralla kompressioperiaatteella toimivat palautuslahkeet. Niitä on tullut käytettyä joka juoksulenkin jälkeen ja vähän muulloin. Sen verran hyvät kokemuket lahkeista on tullut, että tulee varmaankin hankittua sellaiset itselleen. Jalat tuntuvat olevan enemmän palautuneen oloiset ennen seuraavaa lenkkiä, kun on tehnyt punteilla lymfakäsittelyn jaloille.

 

 

 

Juoksupainotusta

Viikko 35/2020 (24.-30.8.2020)

Syksy tekee tuloaan. Päivälämmöt ovat tippunut alle kahdenkympin ja aamuisin on pahimmillaan ollut vain pari astetta lämpöä kun töihin on pyöräillyt. Irtohihaa ja -lahjetta on joutunut täten pukemaan päälle, mutta illalla ne on voinut laittaa taskuun, kun lämpöä on riittänyt muutenkin.

Tämäkin viikko on oltu kokonaan toimistolla. Työmatkapyöräilyjä perjantaita lukuunottamatta joka päivä. Työmatkapyöräilyjen lisäksi ei ole tullut treenikirjaan kuin neljä juoksulenkkiä.

Tiistaina juoksin aamupäivällä perinteisen Tampereen keskustalenkin työpaikalta. VK1-treeni sujui ihan mukavasti hienossa 14 asteen alkusyksyn säässä. Vauhti oli 4:22 min/km keskisykkeiden ollessa 135 bpm. Ihan hyvin kulki vaikka perusmatkan kisasta olikin aikaa “vain” kolme päivää.

Toinen aamupäivälenkki työpaikalta oli torstaina. Suuntasin tällä kertaa Peren suuntaan ja sieltä Loukonlahden kautta Killon latu-urille. Matka jatkui Toivion kautta takaisin Lentokentänkadulle. Ensimmäiset kuusi kilometriä ovat mukavan loivapiirteistä, mutta kun siirrytään Killon puolelle Naistenmatkantietä, niin reitti muuttuu mäkisemmäksi. Etenkin 7 km kohdalla on pitkä raastava ylämäki. Viimeiset neljä kilsaa on taas mukavan tasaista tai alamäkivoittoista. Matkaa kertyi tasan 13 km ja aikaa kului vähän alle tunti. Keskarit olivat 4:31 min/km ja 131 bpm. Tämä lenkki pitää ottaa ohjelmaan tulevaisuudessakin.

Lauantaina aamupäivästä hölkkäilin Lamminpään kentälle tekemään 2000 m vetoja. Tavoite oli tehdä kolme vetoa 3:45 min/km vauhdilla. Tavoite toteutuikin, sillä kaksi vetoa meni tarkalleen 7:30 aikaan ja keskimmäinen veto pari sekunttia alle. Vetojen välissä kävelin ensin 300 m ja sitten hölkkäilin toisen 300 m ja sitten uusi veto päälle. Verkkojen kanssa matkaa kertyi yhteensä 13 km. Vetojen keskisykkeet olivat 147, 156, 157 bpm, eli kynnysarvon (160 bpm) alapuolella mentiin, vaikka tuntemukset eivät olletkaan niin kevyet.

Sunnuntaina tein heti aamulla pitkän 27 km:n juoksulenkin. Pitkästä aikaa kiersin Tohloppi – Tahmela – Villilä -lenkin, eli nousumetrejä kertyi hieman enemmän. Tavoitteena oli pitää sykkeet aisoissa vauhdista välittämättä. Rauhallinen alku tuottikin hyvän tuloksen, sillä keskisyke jäi 119 bpm:ään vauhdin ollessa 5:15 min/km. Loppumatkasta takareidet ja pakarat olivat melko jumissa, mutta muuten juoksu tuntui ihan hyvältä. Sää oli hieman tuhnuinen, sillä melkein koko ajan tihutti vettä ja lämpöäkin oli vain 12 astetta. Kylmä ei kuitenkaan missään vaiheessa ollut, sillä tuulta ei juurikaan ollut.

Nenän tukkoisuus on alkanut pikku hiljaa kyrsimään yhä enemmän. Molemmat sieraimet ovat melkein koko ajan tukossa ja valuttavat kirkasta. Oikeaa sierainta ei pysty oikein koskaan niistämään, koska se on ihan jumissa siihen suuntaan. Sisään päin ilma kulkee paremmin. Onneksi nyt on lähete TAYS:iin, joten josko sieltä apua saisi lähiviikkoina.

Finntriathlon Vierumäki

Viikko 34/2020 (17. – 23.8.2020)

Kesän viimeiset hellepäivät tuli vietettyä tällä viikolla, ja taisi olla samalla myös koko vuoden viimeiset helteet. Ukkosta ja vettäkin on osunut tälle viikolle, mutta sateista huolimatta lämpöä on piisannut ihan mukavasti.

Viikko on otettu suht rennosti, sillä viikonloppuna oli ohjelmassa triathlon-kauden päätöskisa Vierumäellä. Kisaa silmälläpitäen viikolla ei tullut tehtyä kovia treenejä laisinkaan, ainoastaan vähän ylläpitävää köpöttelyä.

Tälläkin viikolla tuli käytyä joka päivä konttorilla töissä. Vielä ei ole tullut uusia koronasuosituksia työpaikalle, joten käydään nyt siellä niin kauan kun vielä voi. Näin ollen myös työmatkapyöräilyjä tuli jokaiselle päivälle perjantaita lukuunottamatta.

Muita treenejä tälle viikolle ei tullut kuin tiistaille, kun tein töistä perinteisen 12 km:n keskustalenkin. Vauhti oli 4:36 min/km ja keskisyke ihan sopiva 129 bpm. Toinen treeni oli keskiviikkona kun pyöräilin maantiepyörällä Säijän kautta kotiin 52 km. Melko rauhallista vauhtia yritin mennä. Keskitehot olivat 159W (FTP 64%) ja keskisyke 105 bpm. Keskinopeus nousi 29.2 km/h:iin loppumatkan pienen nopeuden noston ansiosta. Perjantaina oli reilun tunnin kevyt jalkahieronta.

Lauantai, kisapäivän aamupäivä oli melkoisen sateinen. Oma lähtöni oli vasta kello 13:15 ja siihen mennessä pyöräily- ja juoksureitti olivat saaneet kunnon annoksen vettä. Pyöränkin jouduin viemään vaihtoalueelle vesisateessa, joten sekin sai nyt sitten ensi kasteensa vedestä.

Aamulla ehdein tehdä pienen verryttelylenkin ennen sateiden alkua, mutta pian sen jälkeen taivas aukesi ja sitä kesti sitten puolille päivin asti. Lämpötila oli kuitenkin ihan sopiva, parinkymmenen asteen paikkeilla. Tuultakin oli sääennusteen mukaan 5 m/s etelästä päin, mutta uimapaikka oli sen verran suojaisessa paikassa, että sinne tuuli ei sopinut ollenkaan.

Uintiosuudessa oli sellainen erikoisuus, että se uitiin kahdessa järvessä. Ensin uitiin n. 300 m Valkjärvessä, jonka jälkeen siirryttiin parinkymmenen metrin levyisen kannaksen yli Suurijärven puolelle, jossa uitiin n.800 m. Sitten siirryttiin kannaksen yli takaisin Valkjärven puolelle, jossa loput 1500 m uintiosuudesta uitiin. Järven lämpötiloja en tarkasti tiedä, mutta pienemmässä lähdepohjaisessa Valkjärvessä oli selvästi kylmempää vettä.

Uimaan lähdettiin ns. rolling startilla. Kaksi henkilöä siirtyi yhtä aikaa veteen n. 5 sekunnin välein. Uintiosuus lähti tällä kertaa liikkeelle ihan mukavasti. Rauhallisesti kun lähti liikkeelle niin hengitysrytmi löytyi hyvin ja tempoa pääsi pienen uintimatkan jälkeen lisäämään. Uinnin aikana ei ollut mitään suuri ongelmia, ainoastaan suunnan pitämisen kanssa oli vähän tekemistä, kun uintilinjani vietti koko ajan oikealle. Muutama pieni kontaktikin tuli, mutta ne eivät sekoittaneet uintirytmiä.

Oma uintiaikani oli 28:50, joka oli ihan OK omaan tasooni nähden, mutta silti tuloksellisesti melko surkea. Sarjassamme (M45-49) oli yhteensä 52 osallistujaa ja olin uinnin jälkeen sijalla 34.

Siirtyminen uimapaikalta T1:lle oli pituudeltaan n.400 m ja puolet matkasta tosi jyrkkää nousua. T1 kesti 4:38, joka oli sellainen keskitason suoritus, ei siis mikään katastrofi, mutta nopeampikin olisi voinut olla. En laittanut sukkia tai lisäpaitaa päälleni, vaikka märkä osuus oli pyöräilyssäkin tiedossa.

Pyöräilyosuudella poljettiin ensin 3.5 km:n verran Urheiluopistontietä Vierumäenraittia kohden. Tämän jälkeen pyöräilimme kolme 11 km:n kierrosta tietä numero 140 pitkin, ja sitten takaisin urhiluopistolle. Ko. tiet oltiin suljettu muulta liikenteeltä, joten satapäinen pyöräilijäjoukko sai sahata tietä edestakaisin ihan rauhassa. Tie oli märkä ja paikoin oli vesilammikoitakin, ja etenkin kääntöpaikoilla sai olla tarkkana. Reitiltä ei löytynyt juurikaan tasaista pätkää, vaan aina mentiin joka ala- tai ylämäkeä. Etelään päin poljettaessa oli enemmän ylämäkeä ja vastatuulta.

Vettä sateli aina välillä taivaalta, mutta melkein koko ajan vesi kuitenkin lensi, joko ohittajan tai ohitettavan takarenkaasta. Pyöräilykengät olivat melkein heti läpimärät, mutta onneksi kylmä ei tullut missään vaiheessa, vaikka kaikki paikat olivat märkänä koko 40 km:n pyöräilyn ajan.

Pyöräily tuntui melko rankalta, varmaankin sen profiilista johtuen. Etenkin etelään päin poljettaessa oli melko rankkaa. Jalat olivat hapottivat usein, mutta palautuivat onneksi alamäissä. Pari kertaa pohkeetkin meinasi krampata, mutta kiinni ne eivät onneksi jääneet. Pyörä toimi muuten ihan hyvin, mutta etuvaihtajan kanssa oli ongelmia ja isommalle vaihteelle siirto takkusi aika usein ja sitä joutui renkkaamaan. Ei se varmaankaan aikaa eikentänyt, mutta päähän se otti.

Ajoaikani oli 1:10:26, joten 39.8 km:n lenkillä keskinopeus oli 33.9 km/h. Keskitehot olivat 224W (FTP 90%). Nousua oli lähes 400 m.  Sijoitukseni nousi pyöräilyosuuden aikana 6 pykälää ollen nyt 28.(/52).

T2-vaihto oli taas keskitasoa. Pyöräilyn loppuvaiheessa olin ottanut yhden geelin, joten sitäkään ei tarvinnut vaihdossa tehdä, ainoastaan märkien pyöräilykenkien vaihto kosteisiin juoksukenkiin. Sukkia en laittanut vieläkään. Vaihdon aikana nostin sijaani kaksi pykälää.

Juoksuosuus oli 10 km ja se juostiin kahtena lenkkinä golf-radan ympäri. Mäkiä ei juurikaan reitillä ollut ja alusta oli puoliksi soraa ja puoliksi asfalttia. Juoksu lähti liikeelle ihan mukavasti. Jalka tuntui tosi kevyeltä eikä pyöräilyn hapot olleen kangistaneet niitä. Ainoa ongelma oli, että palleassa oli krampin tuntua, joka haittasi vähän syvään hengitystä ja hillitsi vähän vauhtia. Selkää tuli kuitenkin mukavasti jatkuvasti vastaan ja se antoi hyvää fiilistä juoksuun.

Ensimmäisen kierroksen jälkeen olin nostanut sijaani yhdellä pykälällä (27.) Toisella kierroksella jalka tuntui edelleen mukavan kevyeltä ja yritin hieman nostaa vauhtiakin. Palleatuntemukset jatkuivat edelleen ja rajoittivat vauhtia. Selkää tuli kuitenkin edelleen hyvin vastaan ja viimeisellä kilometrillä uskalsin sitten kiristää vielä heiman lisää vauhtia.

Juoksun aikani 9.55 km:n lenkillä oli 37:59, eli melko tarkkaan 4 min/km vauhtia tuli juostua. Se oli sarjani kolmanneksi nopein aika ja nosti minut sijalle 22. Kisan kokonaisaikani oli 2:24:25, joka oli ihan tyydyttävä, sillä lähdin alittamaan 2:25 aikaa tietämättä kuinka rankka pyöräilyreitti oli.

Triathlonkausi taisi olla nyt sitten tässä. Nyt keskitytään vähän aikaa pelkästään juoksuun ja sitten syssymmällä aletaan kehittämään uintivauhtia (jos vaan uimahallit pysyvät auki) ja hakemaan jalkoihin lisää pyöräilytehoa.

Loppusuorakamppailua

Viikko 33/2020 (10.-16.8.2020)

Kesäiset päivät jatkuivat tälläkin viikolla. Joka päivä pyörittiin parinkymmenen asteen kieppeillä ja välillä jopa reilusti sen paremmalla puolellakin. Aamuisin pitää laittaa jo takkia päälle kun pyöräilee töihin, mutta lyhyissä pyöräilyhousuissa kyllä vielä tarkenee. Aamulämmöt ovat olleet kymmenen asteen tuntumassa.

Maanantai piti ottaa vähän rauhallisemmin, koska tiistaina oli ohjelmassa Valmetin perinteinen triathlonkilpailu. Se järjetetään jo kahdennenkymmenennen kerran. Työmatkapyöräilyt kyllä tuli tehtyä, mutta muuten otettiin rennosti.

Tiistaina vähän ennen puoli iltaviittä, kolmisenkymmentä hurjaa lähti uimaan Hervannan Suolijärvessä vähän vajaan 500 m uintilenkkiä. Ulkolämpötila oli 20 astetta, eikä veden lämpötila varmaankaan paljon tuosta eronnut. Aurinko paisteli mukavasti eikä tuulikaan nostanut aallokkoa – tosin noin pienessä järvessä ei kovin kovaa aallokkoa saa aikaiseksikaan.

Itselläni oli puolustettavana viimevuoden ykkössija, joten pienimuotoisia paineita oli ilmassa. Tällä kertaa oli jokunen kova kaveri enemmän kuin viime vuonna, joten parastaan piti laittaa pöytään. Viime vuoteen nähden uintitekniikkaa on hiottu Manyonen valmennusryhmässä, ja tällä kertaa oli pyöräilyssäkin alla tri-pyörä. Juoksukunto ei ehkä ole niin hyvä kuin viime kesänä ja sunnuntain kisakin voisi vielä painaa.

Uintiosuuteen lähdin vähän turhan räväkästi. Yritin kiihdyttää yhteislähdön ruuhkasta karkuun, mutta tuloksena oli vain, että en saanut koko loppumatkasta hengitystä tasaantumaan laisinkaan ja uintiosuus oli melko tuskaa. Siis ihan eri fiilis kuin sunnuntaina Kangasalla. Nousin kuitenkin neljäntenä Suolijärven laiturille. Edellä menijöistä yksi oli joukkuekilpailija ja toisen ohitin T1:n aikana.

Pyöräily lähti liikkeelle ihan ok. Yleisillä pyöräteillä kun ajettiin, niin alkuun sai huudella varotuksia koiranulkoiluttajille. Ruskontien viereiselle pyörätielle kun pääsimme, niin jalankulkuliikenne onneksi väheni. Jo alkumatkasta ajoasento tuntui vähän odolta, mutta ajattelin että kun en ollut ajanut tri-pyörällä jokuseen viikkoon, niin se vain tuntui siltä – ihan kuin satula olisi liian matalalla.

Reilun viiden kilometrin polkemisen jälkeen tapahtui kuitenkin jotain kummallista. Satula tippui ala-asentoon ja sitä oli pakko ruveta nostamaan. Onneksi mukana oli työvälineet, mutta episodissa kuitenkin tuhlaantui kaksi ratkaisevaa minuuttia. Oikeankokoista avainta ei tuntunut löytyvän ja porukkaa lappasi ohi koko ajan. Viimein sain satulan ylös ja matka pääsi jatkumaan. Satula jäi kuitenkin vieläkin liian alas, mutta ajamaan sillä kuitenkin pystyi.

Syy satulan tippumiseen alas on varmaankin se, että pyörä oli ollut pari viikkoa aiemmin huollossa ja sielä oli tarkastettu satulatolpassa ollut sähkövaihteiden akku. Huollossa ei oltu sitten kiristetty riittävästi ruuveja ja näin siinä sitten kävi. En ollut ajanut pyörällä huollon jälkeen kuin pari pientä kiemuraa, mutta siinä en vielä huomannut mitään.

Loppu 15 km piti painaa jalat hapoilla niin kovaa kuin pääsi. Ohittelin kyllä edellä menijöitä, mutta kärki pääsi karkaamaan kolmen minuutin päähän. Pyöräilyn keskinopeus oli n. 35 km/h ja keskitehot 228W (FTP 92%). Olin osuuteni 4. nopein. Ilman stoppia olisi pyöräilyaikani ollut kärkipään tasoa.

T2 meni suht nopeasti, sillä sukkien kanssa ei tarvinnut pelleillä. Kengät vaan vaihtoon ja menoksi. Lähdin neljäntenä juoksuosuudella, mutta kolmannelle sijalle nousin muutaman sadan metrin juoksun jälkeen. Juoksu tuntui yllättävän hyvältä, vaikka pyöräilyssä joutu hapottamaan melko kovin ja odotin sunnuntainkin painavan jonkin verran.

Hopealle nousin reilun kilometrin juoksun jälkeen. Mutta en nähnyt mitään mahdollisuuksia ottaa kärkeä kiinni, sillä 4.5 km reitillä kolmen minuutin takaa-ajo on melko haastavaa. Yritin kuitenkin pitää mahdollisimman kovaa tahtia yllä. 3.5 km kohdalla, pitkän ylämäen alapäässä näin sitten kuitenkin Reijon selän nousevan juuri mäen päälle. Pieni toivonkipinä heräsi, mutta eroa oli kuitenkin vielä melko paljon ja matkaa vain kilometri, ja selkäkin hävisi mutkan taakse. 500 m ennen maalia alkoi jyrkkä alamäki ja selkä tuli taas näkyviin. Laitoin kaikki voimanrippeet peliin ja juoksin alamäen niin kovin kuin pääsin. Välillä pelkäsin, että lennän nenälleni kun jyrkässä alamäessä oli niin kova vauhti.

150 m ennen maalia pääsin Reijon kintereille ja heti rinnalle. Tässä kohtaa alkoi henkien taisto. Molemmat juoksi minkä ikinä jaksoi, mutta rinta-rinnan vaan edettiin. Itse ehdin jo muutaman kerran luovuttaa kun ei vaan tuntunut millään jaksavan, mutta sama homma tuntui olevan kilpakumppanillanikin. Viimeisillä kymmenillä metreillä kaarrettiin vähän vasemmalle ja olin onneksi sisäkurvin puolella. Maaliviiva ylitettiin samalla ajalla, mutta “maalikameran” peruteella ylitin viivan 10 cm erolla.

Maalin tulon jälkeen meni jokunen minuutti ennen kuin nurmikolta pääsi istuma-asentoon tai sai sanaakaan suusta. Mahdoton muuttui sittenkin mahdolliseksi ja kiertopalkinto tuli toistamiseen loosiini.

 

Keskiviikko otettiin taas rennosti ja tyydyttiin vain työmatkapyöräilyihin. Torstaina oli myös ohjelmassa työmatkapyöräilyt, mutta kävin myös juoksemassa Valmetilta arboretum – Eteläpuisto -lenkin. Jalkat olivat jo palautuneet melko mukavasti ja teinkin lenkin VK-treeninä. 12 km:n lenkura meni hieman päälle 53 minuuttiin, eli keskivauhti oli 4:25 min/km ja keskisykekin oli myös ihan hyvä (ei siis liian korkea), 137 bpm.

Perjantaina oli myös työmatkapyöräilyt. Tällä kertaa alla oli maantiekilpuri, ja pyöräilinkin kotiin Lempäälän, Säijän ja Nokian Taka-Lauttalan kautta. Matkaa kertyi 70 km ja aikaa kului 2:22, eli keskari oli 29.5 km/h ja keskitehot 165W (FTP 67%). Vähän kevyempi pyöräily olikin tarkoitus ottaa ja mukavalta se tuntuikin. Alku tosin oli hankala, sillä vatsaa alkoi polttamaan vajaan kympin jälkeen ja jouduin pysähtymään 18 km kohdalla vähän jalottelemaan. Tämän jälkeen ongelmia ei ollut ja matka taittui rattoisasti loppuun asti.

Lauantaiaamusta tein poikkeuksellisesti viikon pitkän juoksulenkin. Jalat olivat alusta asti vähän väsyneet eikä vireystila parantunut matkan aikana. Matkaa kertyi 30.6 km ja aikaa tuohon tuhraantui 2:40, eli keskivauhti oli 5:15 min/km. Sykkeet nousivat etenkin viimeisellä kympillä liikaa, mutta en kuitenkaan malttanut tiputtaa vauhtia (ainakaan riittävästi). Keskisyke oli 126 bpm, mutta yli 130 bpm:n lukuja oli loppumatkasta ihan liikaa. Viimeinen kymppi oli muutenkin melko rankka. Jalat olivat melko loppu ja vähän kolotuksiakin alkoi tulemaan.

Sunnuntaina aamulla kävin tekemässä tri-pyörällä Säijän 52 km:n lenkin. Tarkoitus oli vain testata, että satula olisi oikealla korkeudella ja palautella lauantain pitkästä juoksulenkistä. Jalka oli kuitenkin sen verran syönnillä, että lenkin puolessavälissä keskinopeus oli lähemmäs 33 km/h (kiitos kuuluu myös myötätuulelle). Otin kuitenkin tavoitteeksi, että keskari ei tipu alle 32 km/h. Vastatuuliosuudella tuosta tuli haastetta tavoite, mutta lopussa keskari oli juuri tuon 32 km/h. Keskitehot oli 174W (FTP 70%). Ihan tavoiteltua palauttavaa lenkkiä tuosta ei sitten tullutkaan, mutta yllättävän hyvin jalka kuitenkin jaksoi. Iltapäivällä kävin vielä uimassa Tesomajärvessä kaksi kilometrin uintipätkää märkkäri päällä. Lämpöä oli mukavat parikymmentä astetta ja vesi varmaankin saman verran.

 

TC Black Suits

Viikko 32/2020 (3.-9.8.2020)

Ensimmäinen työviikko takana kesäloman jälkeen. Kesäiset kelit jatkuivat vielä tälläkin viikolla, vaikka aamulämmöt alkavat olemaan jo vähän vilpoisen puoleisia. Valmetin etätyösuositukset ovat purkautuneet, joten kävinkin tällä viikolla joka päivä konttorilla. Täten myös työmatkapyöräilyä tuli plakkariin, oikein neljänä päivänä.

Alkuviikko piti vielä palautella edellisen viikonlopun puolimaratoonista, ja muutenkin viikolla oli suht keveitä treenejä. Maanantaina työmatkapyöräilyt ja illalla Tesomajärvessä puolituntia avovesiuintia märkäpuvun kanssa. Uin laiturien väliä (250 m / suunta) ja kaksi laiturinväliä otin vähän reippaampaa vauhtia. Matkaa kertyi 1.5 km.

Tiistaina menin maantiepyörällä töihin. Töistä kotiin pyöräilin Säijän kautta 52 km:n lenkuran. Lämpöä oli reilu 20 astetta ja lännestä vähän tuuli. Keskinopeus nousi kuitenkin hieman päälle 30 km/h:ssa, keskitehojen ollessa 182 W (FTP 73%). Kevyemmin oli tarkoitus ottaa, mutta minkäs teet…

Keskiviikkona työmatkapyöräilyjen lisäksi kävin juoksemassa 10 km lenkin Tesomajärven ympäri. Jalat eivät olleen vielä palautuneet kisasta ja ne olivat melko väsyneen oloiset. Vauhti kuitenkin nousi 4:33 min/km:llä keskisykkeen ollessa 134 bpm, eli lukuina ok, mutta tuntemukset heikohkot. Päätin kuitenkin ilmoittautua sunnuntain Kangasalan kunto-sprinttiin, uskoin jalkojen palautuvat siihen mennessä.

Torstaina jälleen työmatkapyöräilyt, ja aamupäivällä kävin Valmelilta juoksemassa 12 km lenkin Ratinan ja Eteläpuiston kautta. Jalat olivat edelleen vähän väsyneet, mutta paremmat kuin edellisenä päivänä. Tosin vauhtikin oli rahallisempaa, 4:44 min/km, keskisykkeiden ollessa 127 bpm. Juoksusää oli vielä aamupäivällä mukava, 18 astetta eikä tuulikaan haitannut menoa.

Perjantai olikin sitten lepopäivä, ja ohjelmassa oli vain reilun tunnin jalkahieronta. Eikä lauantainakaan tullut urheiltua muuta kuin reilun 6 km juoksulenkin verran. Rauhallisesti menin, mutta neljännellä kilsalla tein 100 m vetoja.

Sunnuntaina oli ohjelmassa Kangasalan kunto-sprintti. Vähän extrempore tuli siihen ilmoittauduttua ja kovana treeninä se oli tarkoitus vain ottaakin. Uintimatka oli 500 m, pyöräilyä 15 km ja juoksua 4.4 km. 26 astetta lämpöä oli vähän liikaa minun makuuni, mutta onneksi juoksuosuus oli sen verran lyhyt, ettei lämpö päässyt kauheasti haittaamaan. Uinnissa ja pyöräilyssä lämpö ei pääse yleensäkään niin kiusaamaan (muuta kuin jos on kylmä).

Uinti sujui yllättävän hyvin. Mitään ongelmia ei ollut ja tuntui että vauhtiakin pystyi pitämään ihan hyvin. Oma kelloni näytti uintiajaksi 8:46. Virallinen aika näytti hieman enemmän, mutta se sisälsi pienen siirtymäosuuden juosten.

Pyöräilyn keskinopeus oli 35.4 km/h, joka jäi vähän tavoitteesta. Tosin olin liikenteessä maantiepyörällä, joka ei liikahda niin sukkelaan kuin tri-pyörä tekisi. Keskitehot olivat 238 W (FTP 96%), eli se on ihan ok reilun 26 minuutin pyöräilyyn.

Juoksu kulki myös ihan mukavasti, vaikka pelkäsinkin jalkojen vireystilaa. 4.4 km:n lenkki meni aikaan 17:25, joka on hieman alle neljän vauhtia. Pari pientä mäkeä oli matkan varrelaa, mutta ei mitään mahottomia. Koko matkan oli ylävatsassa pientä kireyden tuntua, mutta onneksi mitään kramppia ei sinne tullut.

Kisan tulokset ovat vielä vajaavaiset meidän matkamme osalta, mutta omassa sarjassani (M40-49) olin ensimmäinen ja kaikista kisaajista toinen. Vielä en osaa sanoa paljonko kisaajia oli kaikenkaikkiaan, mutta jokusia kymmeniä kuitenkin.

RC Wrong Socks

Viikko 31/2020 (27.7.-2.8.2020)

Viimeinen lomaviikko otettiin treenien suhteen tosi rennosti. Syynä oli viikonloppuna juostava Hämeenlinnan puolimaraton, johon olisi tarkoitus mennä testaamaan, missä kunnossa äijä on.

Maanantaina tuli vielä juostua suht normaali lenkki. Reilun kympin juoksin suht rauhallisella vauhdilla. Meno oli jonkin verran väsyneen oloista, joten päätin ottaa koko viikon rauhassa, jotta lauantaina olisi hyvässä iskussa.

Tiistaina käytiin Tuulin kanssa toistamiseen Tampereen maauimalassa polskimassa. Uin 2.5 km aikaa 55 minuuttia. Harjoittelin jälleen hapen ottoa “väärältä” puolen sekä hapen ottoa joka kolmannella vedolla. Altaassa se tuntuu jo sujuvan ihan mukavasti, ainakin rauhallisella vauhdilla.

Keskiviikko oli täysin lepopäivä. Tarkoitus oli käydä uimassa, mutta pihahommissa meni sen verran aikaa, etten enää illalla jaksanut lähteä Tesomajärveen uimaan Manyonen porukan kanssa. Aamupäivällä kävin Pihlajalinnassa kuvauttamassa nenäni, jos kuvista saisi selvyyttä nokan tukkoisuuteen.

Torstaina lähdimme mökille ja kävin illalla hölkkäämässä kevyn ja rauhallisen 6 km:n lenkin. Jalat tuntuivat kevyiltä, joten se tiesi hyvää lauantaille.

Perjantai oli myös muuten lepopäivä, mutta kävimme aamupäivästä metsässä kahden ja puolen tunnin mustikkaretkellä. Koirien kanssa tuli lisäksi tepasteltua varmaankin melkein 10 kilometriä. Pienen märkäpuku-uinnin kävin kanssa järvessä tekemässä. En uinut kuin 600 m, mutta sään puolesta olisi ollut ihan mukava uintikeli.

Launataina Hämeenlinnan puolimaratonin startti oli vasta klo 14. Sää oli melko lämmin, 23 astetta, aurinko paistoi, mutta vähän pilviäkin oli liikenteessä. Tuuli puhalsi jonkin verran luoteesta.

Jo alkuverkassa jalat tuntuivat vähän väsyneiltä. Edellisen päivän mustikkaretki taisi olla sittenkin liian kuluttava. Ensimmäiset kolme kilometriä olivat loivaa alamäkeä, joten kilometriajat olivat ihan siedettäviä. Tavoitteeni oli juosta 1:23 -alkuinen aika, joten keskivauhti piti olla alle 4 min/km.

Alusta asti jalat eivät olleet virkeimmillään. Juoksu ei ollut rentoa ja jalkoja piti käskyttää. Viiden kilsan kohdalla, kun alusta muuttui sorapintaiseksi, niin kilometriajat alkoivat tippumaan sellaiselle tasolle, ettei tavoiteaikaan ollut enää mahdollisuuksia. Asfaltille reitti siirtyi vasta vähän ennen kahdettatoista kilometritolppaa. Sorapätkällä oli myös vastatuulta, joka ei helpottanut yhtään menoa.

16 kilometrin kohdalla kysäisin kanssakilpailijalta, jonka kanssa olimme juosseet yhdessä jo jonkin aikaa, että missä sarjassa hän kilpailee. Kävi ilmi, että oltiin samassa sarjassa. Siitä alkoi loppumatkan taktikointi ja molemmat aloimme kyttäilemään toistemme menoa.

Kolme ja puoli kilometriä ennen maalia oli viimeinen juotto. Se oli mutkan ulkokaarteessa. Näin että kanssakilpailijani meni hakemaan juomaa, joten itse päätin jättää juoton väliin, otin sisäkaarteen ja kiristää vähän vauhtia. Sainkin heti eroa jokusen kymmenen metriä. Loppumatkan yritin pitää sellaista tahtia päällä, ettei hän tulisi enää peesiin kiinni, vaikka omat voimat alkoivat ollemaan jo äärirajoilla. Sain kuitenkin loppukilometreillä vielä ohitettua pari kilpailijaa eikä takaakaan tullut ketään enää ohi.

Maalissa nettoaikani oli 1:25:24, eli ei lähellekään tavoiteaikaani. Sijoitus kaikista puolimaratoonareista oli 6. ja M45-sarjassa pääsin pokkaamaan kolmannen sijan pystin. Loppuaika ei ollut sitä mitä lähdin hakemaan. Osasyynä oli vähän väsyneet jalat, mutta myös yli kolmanneksen matkasta ollut sora-alusta hidasti kilometriaikoja. Loppukilometrien kiri kuitenkin antoi vähän tyydytystä muuten niin tuskalliseen kisaan.

Mökkeillyä ja tehoilua

Viikko 30/2020 (20.-26.7.2020)

Kolmas lomaviikko alkoi Vehkajärvellä, jossa olimme viettäneet jo pari edellistä päivää. Maanantaille osui vallan mahtava sää ja päätinkin lähteä tekemään vähän pidempää maalaismaisemakierrosta pyöräillen. Lämpöä oli hieman alle parikymppiä, taivas oli pilvessä, joten aurinkorasvaakaan ei tarvittu ja tuulta ei ollut juurikaan. Vettäkään ei satanut kuin muutaman pisaran verran. Mökiltä suuntasin Punkalaitumen keskustan kautta Alastarolle ja sieltä Oripääntien kautta Hirvikoskelle ja sieltä Metsämaan kautta Punkalaitumentielle ja vielä lisäkierroksena Punkalaitumen keskustan kautta takaisin mökille. Matkaa kertyi 113 km ja aikaa kului hieman päälle 3,5 tuntia. Keskinopeus oli siis vähän päälle 31 km/h ja keskitehot 181 W (FTP 73%). Tosi mahtava reitti, ei isoja mäkiä, tiet hyvässä kunnossa, vähäinen liikenne ja hienot maalaismaisemat.

Tiistaina olikin sitten jo vähän tuulisempi päivä ja vettäkin sateli. Kävin kuitenkin tekemässä Koskioisten suoralla 4 x 5 minuutin vetoja pyörällä. Vetojen välissä oli 2,5 minuutin palautus, ja alkuun ja loppun 5 km verraa. Sain tehtyä vedot noin FTP 125% tehoilla, eli vetojen keskitehot olivat n. 310 W tietämillä. “Onneksi” satoi vettä melkein koko treenin ajan, niin ei päässyt lämmöt nousemaan liikaa. Hyvä treeni, vaikka hapokasta olikin. Sykkeetkin nousi kerrankin pyörräillessä aina 171 bpm:iin asti. Pyöräilyn päälle juoksin vielä kolme kierrosta Runkan-lenkkiä, josta kertyi matkaa yhteensä 10.6 km. Rennolla 13 km/h vauhtilla juoksin ja keskisykekin oli ihan maltillinen 141 bpm. Hieman oli jalat väsyneet pyörävedoista, mutta melko rennosti pystyi siitäkin huolimatta juoksemaan. Illalla olimme vielä pitämässä iltarasteja Porttikalliolla.

Keskiviikko oli lepopäivä. Järvessä olisi saanut hyvän aallokkotreenin tehtyä, sillä länsituuli oli melkoinen, vaahtopäitäkin olisi ollut tarjolla. Tyydyin kuitenkin vain pieneen pulahdukseen.

Torstaiaamulla kävin juoksemassa Valontien 12 km:n lenkin. Länsituuli oli edelleen kova ja lämpöä oli heiman toistakymmentä astetta. Ensimmäisen rauhallisen kilometrin jälkeen kiihdytin vauhtia ja koko lenkki menikin 4:11 min/km vauhdilla. Juoksu oli yllättävän kevyen tuntuista ja keskisykekin oli ihan maltillinen (145 bpm) vauhtiin nähden. Tuulikaan ei haitannut kuin muutamassa kohdassa, vastatuulipätkät olivat sopivasti metsän suojassa. Iltapäivällä lähdimme mökiltä kotiin. Pyöräilin matkan kotiin Vesilahden ja Lempäälän kautta. Matkaa kertyi 92 km ja aikaa kului hieman alle kolme tuntia, keskivauhdin ollessa 31.3 km/h. Keskitehot olivat 187W (FTP 75%), keskisyke oli aamun juoksun vuoksi jonkin verran koholla, 126 bpm. Jonkin verran oli vastatuulipätkää, mutta kaiken kaikkiaan tuulensuunta oli ihan ok ja auttoi vähän keskinopeuteenkin.

Perjantaina käytiin Tuulin kanssa uimassa Tampereen maauimalassa. Itselleni tuo oli ensimmäinen vierailu kyseisessä paikassa. Lämpöä oli 10 astetta ja vettäkin tihutti. Onneksi altaassa oli lämmintä vettä, välillä tuntui jopa vähän liiankin kanssa. Uin 50 m:n altaassa pullarin kanssa 2.3 km. Aikaa kului n. 50 min. Tein jokusen 50 m reippaamman vedon, ja harjoittelin myös hapenottoa “väärältä” puolen (eli vasemmalta) sekä hapenottoa joka kolmannella vedolla.

Lauantaina oli aamupäivästä Manyonen treenit Kangasalla. Pyöräilimme ensin Sahalahteen päin ja ohikin n. 23 km. Sieltä tulimme takaisin tehden 3 x 10 minuutin vetoja 2 min palautuksella. Loppuun vielä verkkaa siten, että matkaa kertyi 54 km ja aikaa kului 110 minuuttia. Ensimmäisen vedon tehot olivat 256W, toisen 229W ja kolmannen 250W. Jälkiverkka oli pääosin tosi rentoa polkemista. Pyöräilyn päälle juoksimme 4 x 1000 m:n vetoja 1000 m:n palautuksella. Ihan täpöillä ei tullut mentyä, mutta 4 min/km alle meni kaikki vedot ensimmäistä lukuun ottamatta, joka sisälsi melko rapasakan ylämäen.

Sunnuntain pidin treenien osalta lepoa, mutta pihahommia tuli koko päivä tehtyä. Jatkoin myös lauantaina alkanutta kattoremppaa. Olohuoneen sivun räystäiden päätylaudat ovat päässeet pehmenemään ja ne pitäisi uusia. Myös ruoteita ja hölppiä joutuu vähän paikkailemaan.

Reissun päällä

Viikko 29/2020 (13.-19.7.2020)

Maanantaina oltiin vielä täysi päivä Savonlinnan kupeessa Tanhuvaaran Sport Resortissa. Selkä alkoi olemaan jo suht hyvässä kunnossa ja uskaltauduin juoksemaan 15 km asfalttilenkin. Keli oli vallan mainio, aurinkoista ja 18 astetta lämpöä. Pari kilsaa selkä oli vähän jumissa, mutta sitten se vertyi sen verran, ettei siitä ollut harmia. 4:31 min/km vauhti taisi olla hieman liikaa tuohon kohtaan, sillä takareidet menivät jälleen vähän jumiin. Juoksun päälle menimme paikalliseen spahan uimaan 25m:n radalla. Uin n.1.3 km vaikka lasit jäivät ottamatta mukaan. Silmät olivat pitkään melko kuivat uinnin jälkeen, mutta pystyy sitä näemmä ilman lasejakin uimaan vaparia kloorivedessä. Iltapäivällä käivin vielä kolmen vartin hieronnassa. Takareidet ja pakarat olivat edelleen jumissa, vaikka selkä olikin jo parempi.

Tiistaina ajelimme kotiin ja siitä muodostuikin vapaapäivä. Keskiviikkona aamupäivällä kävin pyöräilemässä 93 km:n maantipyörälenkin. Sää oli jälleen aivan mahtava, lämpöä parinkymmenen asteen kieppeillä, puolipilvistä ja melko vähäinen tuuli. Jalkakin oli hyvin syönnillä lepopäivän jälkeen. Keskivauhti oli 31.7 km/h ja keskitehot 193 W (FTP 78%). Reitti kulki Siuron, Murhasaaren, Jumesnimen, Hämeenkyrön, Viljakkalan ja Ylöjärven keskustan kautta, eli maisematkin olivat ihan kohdillaan. Ainoa miinus oli, että Jumesniemessä eturengas puhkesi, kun ajoin alamäessä johonkin pattiin. Sain onneksi pyörän pysähtymään melko pikaisesti eikä vaaratilannetta syntynyt, vaikka suht kovassa vauhdissa alamäessä eturenkaan rikkoutuminen jonkin verran nostaakin sykettä. Illalla kävin vielä Häijään Särkijärvessä uimassa kilometrin verran, kun Tuulilla oli siellä sprinttikisa.

Torstaina aamupäivällä oli taas väsyneet jalat kun juoksin Lamminpään harjulla 14 km:n lenkin. Keskisyke (138 bpm) oli melko korkealla vauhtiin (4:37 min/km) nähden. Lämpöä oli ja harjulle nousu laittaa myös aina pumpun hakkaamaan, mutta edellisen päivän pyöräily varmaankin tuntui vielä myös jaloissa.

Perjantaina lähdin pyöräilemään aamupäivällä mökille päin. Reitti kulki Ylöjärven Metsäkylän, Sasin, Heinijärven, Häijään ja Sastamalan kautta Vehkajärvelle. Matkaa kertyi 112 km (molemmissa päissä jäi 500 m mittaamatta) ja aikaa kului 3:42, eli keskivauhti oli hieman päälle kolmenkympin. Keskitehot olivat 175W (FTP 71%). Jalka ei ollut ihan niin kevyt kuin keskiviikkona, mutta myös lännestä puhaltava tuuli haittasi  jonkin verran menoa. Muuten keli ja ajofiilis oli ihan kohdillaan.

Launatai oli muuten lepopäivä, mutta kävin kokeilemassa vähän aallokkouintia, kun Vehkajärvessä kerrankin sellaista oli.

Sunnuntaina lähdin heti aamusta juoksemaan Vehkajärven kiertoa. En ottanut juomaa mukaan kun lämpöä ei ollut kuin 18 astetta ja piti juosta vain 15 km, mutta jossain vaiheessa päätin juosta lisäksi vielä Valontien lenkin, joten matkaa kertyi kaikenkaikkiaan 25.1 km ja juoma olisi ollut tarpeen, kun lämmötkin alkoivat nousta lenkin loppua kohden. Aikaa kului 2:05, eli vauhti oli melko tarkkaan viiden minuutin kilsavauhtia. Keskisyke oli jälleen vähän korkealla (128 bpm), tosin tarkoitus olikin juosta PK2-lenkki. Lepopäivän jälkeen jalka oli taas suht kevyt, paitsi viimeisillä kilometreillä takareiden alkoivat taas jumittamaan. Illansuussa kävin vielä uimassa Vehkajärven pikkusaaren ympäri. Matkaa kertyi hieman alle 1.2 km ja aikaa kului 24 minuuttia. Edelleen oli jonkin verran länsituulta, joten allokkouintia sai taas kokeilla. Sujui ihan OK.

Lomaa ja Selkäkramppia

Viikko 28/2020 (6.-12.7.2020)

Lomajakson vuoksi blogi-päivitys on pari päivää myöhässä, pahoittelen. Tosin eipä sitä kauheasti tällä viikolla ole treenirintamalla tapahtunutkaan. Ensimmäinen lomaviikko alkoi parin päivän lepojaksolla treeneistä. Tiistaina kävin lääkärissä näyttämässä nokkaani ja sain siihen jotain kortisoonipitoista suihketta, jota pitää ottaa neljä viikkoa ennen kuin arvioidaan sen tehoa. Tulen saamaan myös lähetteen kuvaukseen, jossa nenän seutua tiiraillaan vähän tarkemmin.

Keskiviikkona kävin kokeilemassa jo vähän juoksua, ensimmäisen kerran kisaviikonlopun jälkeen. Meno oli sen verran väsynyttä, että lenkki jäi 10 km:n mittaiseksi. Vauhti oli 4:45 min/km ja keskisyke 127, eli luvut olivat ihan ok, mutta tuntemukset eivät.

Torstaina sain pihahommissa selkäni kramppiin, mutta lähdin silti illalla tekemään Peetun kanssa rauhallista juoksulenkkiä. Puolet matkasta selkä oli jäykkä ja särki koko ajan, loppumatkasta se alkoi jo vähän vertymään, mutta ei ollut kunnossa siltikään. Emme onneksi juosseet kuin saman kympin kuin minä edellisenä päivänä. Vauhti oli nyt hieman alle vitosta ja keskisyke 120.

Perjantain vastainen yö oli tuskaa selän kanssa ja aamulla ei meinännut päästä liikkeelle laisinkaan. Lähdimme kuitenkin ajamaan kohti Savonlinnaa ja Tanhuvaaran Sport Resorttia, jossa pitäisi lomailla neljä päivää. Perillä soitin urheiluopiston hierojalle, ja olinkin heti 20 minuutin päästä soitosta hierontapöydällä. Etenkin oikean puolen takareisi ja pakara olivat aivan jumissa ja aiheutti selän kramppaamisen. Paikkoja murjottiin 45 minuutin ajan ja kipeeätä teki.

Hieronta tuntui auttavan, mutta edelleen lauantain vastaisena yönä piti varo kylkeä kääntäessä, mutta kuitenkin välillä aina iski sähköisku alaselkään. Launtai oli sadepäivä ja kävimme tekemässä vain kilometrin avovesiuinnin Tanhuvaaran rannassa. Vettä satoi ja oli aallokkoa. Selkäkin oli jumissa, joten kovin mukava uintitreeni ei ollut, vaikka sen pystyikin suorittamaan.

Sunnuntaiaamusta selkä oli jo vähän parempi ja lähdimmekin Tuulin kanssa maantiepyörälenkille. Ajoimme ensin Punkaharjulle. Siellä kun hyppäsi pyörän päältä pois, niin selkä oli taas ihan jumissa. Onneksi pieni kävely verrytti sitä sen verran että pyöräilyä pysytyi jatkamaan. Punkaharjulta ajoimme Kerimäen kirkolle ja sieltä takaisin Tanhuvaaraan. Matkaa kertyi 82 km ja aikaa kului hieman päälle kolme tuntia, eli keskivauhti oli hieman päälle 27 km/h. Keskitehot olivat 148W (FTP 60%). Keli oli vallan mainio kun lämpöä oli hieman alle 20 astetta ja melko tyyntä, taivas oli puolipilvessä. Pyöräilyn päälle teimme vielä kilometrin avovesiuinnin Tanhuvaaran rannassa. Nyt oli jo parempi uintisää, mutta selkä oli edelleenkin jumissa.