Suksikauden avaus

Viikko 2/2021 (11.-17.1.2021)

Voiko tässä maailmassa enää luottaa mihinkään, kun suomalainen sääennustekin pettää. Sunnuntaina jätin A:n autokatokseen lumiaura pihaan päin suunnattuna siinä uskossa, että maanantaina herätään puolen metrin lumihankeen ja koko maailma odottaa, että Toivontien talonmies pelastaa länsi-Tampereen lumikaaoksesta. Ja paskat, olisikohan 3 senttiä satanut. Siinä se A odotti koko päivän milloin lumisade alkaisi, mutta tiistai-iltaan asti sai odottaa että pääsi vaivaisia tuiskulumia tönäämään kasalle.

No, tuli sitä lunta sen verran että minäkin  sain hiihtokauden avattua. Tosin tiistaina satanut lumi tuli sen verran kovan tuulen kera, että hieman epätasaisesti sitä kertyi. Viikon treenikerrat jäivät vähän vähiin, mutta toisaalta ne olivat jonkin verran pidempiä ja tunteja kertyi kuitenkin ihan hyvin.

Maanantaina ei ollut ohjelmassa kuin tunnin kotisalitreeni.

Tiistaina aamulla kävin juoksemassa reilun 12 kilometrin lenkin Vuorentausta – Tesoma – Ikuri -suunnilla. Uutta lunta ei ollut vielä satanut kauheasti, mutta jonkin verran sitä sateli koko ajan ja tuuli oli melko kova. Vauhti oli 4:45 min/km luokkaa ja sykkeet PK-kynnyksellä. Illalla oli lisäksi vajaan puolentoista tunnin sulkapallonelurit. Vähän jäi vuoro vajaaksi, kun yksi kaveri löi itseään mailailla nenään ja verta alkoi tulemaan siihen malliin, että pelit piti jättää kesken. Itse olen tavallaan osasyyllinen tapahtumaan, kun löin niin “pahan” pallon kohti.

Keskiviikkona tuli sitten vihdoin ja viimein avattua hiihtokausi. Yli 20 kuukautta kului edellisestä hiihtokerrasta. Vapaalla tyylillä menin. Alkuun oli tarkoitus hiihdellä vain Lamminpään tasaista, mutta kun suksiminen kulki sen verran hyvin, niin kävin kääntymässä Topin tuvalla ja takaisin tullessa käväisin vielä Virelässä. Matkaa kertyi 31.,5 km ja aikaa kului 2:25. Pakkasta oli 12 astetta ja tuuli vielä melko kovin. Yllättävän hyvin kulki ja jaksoi.

Torstaina illalla poljin reilun 90 minuutin kevyen sisäpyöräilyn Zwiftissä. Keskitehot olivat maltilliset 148W (FTP 64%), keskisykeen ollessa 116 bpm.

Perjantaina oli treenien suhteen vapaapäivä. Sen verran jumppaa oli, että yläkertaan tuli raahattua jokunen iso laatikko, josta koottiin uusi kuntoiluväline kotisaliin. Siinä menikin sitten koko perjantaiehtoo, kun laittoin ruuveja ja muttereita paikoilleen. Niistä syntyi jalkaprässi/kyykky -laite.

Lauantaina aamulla kävimme Peetun kanssa tekemässä rauhallisen reilun 11 km juoksulenkin. Sykkeet olivat vähän korkealla vauhtiin nähden, mutta luminen alusta ja koko matkan höpöttely varmaankin nosti sykkeitä. Pakkasta oli kymmenisen astetta. Launtaina avasin hiihtokauden myös perinteisellä tyylillä. Siitä onkin sitten jo yli 30 kuukautta kun olen viimeksi perinteisellä tyylillä hiihdellyt. Saman lenkin tein kuin keskiviikonakin vapaalla, eli 31.5 km. Aikaa kului vartin verran enemmän kuin keskiviikkona n.2:40, mutta kovasti raskaammalta meno tuntui. Etenkin ojentajat olivat kovilla. Ladut eivät ollut kovin hyvässä kunnossa eikä luistokaan kovin ihmeellinen, kiitos -13 asteen pakkasen.

Sunnuntaina aamupäivällä lähdimme MO:n porukan kanssa hölkkäilemään Lamminpäästä lumisia polkuja pitkin kohti Topin tupaa. Topin lenkin jälkeen suuntasimme takaisin Lamminpäähän Pikku Ahveniston kautta. Polut olivat pääosin melko huonokulkuisia ja nilkat olivatkin kovilla. Välillä menimme ihan umpihangessakin, ja juoksukengät ja sukat olivatkin melkein koko matkan likomärät. Ensimmäiset reilut 15 kilometriä oli sen verran hidaskulkuista reittiä, että keskivauhti oli 9 min/km luokkaa. Tämän jälkeen alle tuli vähän parempikulkuista baanaa ja Teivoon saavuttuamme keskivauhti oli noussut 8:20 min/km:iin. Matkaa oli tuossa vaiheessa kertynyt 23 kilometriä ja aikaa kulunut 3:12. Nousu oli tuolla matkalla 430 metriä. Tähän päälle juoksimme vielä 7 kilometriä kevyenliikenteen väyliä pitkin. Matkaa kertyi siis 30 km ja aikaa kului kaiken kaikkiaan 3:50, eli keskari nousi 7:40 min/km:iin. Keskisyke koko reissulla oli 110 bpm.

 

Takaisin toimistolle

Viikko 1/2021 (4.-10.1.2021)

Sukset saivat vielä tämänkin viikon levätä varastossa, mutta ensi viikolle on lupailtu sen verran uutta lunta, että josko viikon päästä voisi ilmoittaa hiihtokaudenkin alkaneen.

Talvisissa olosuhteissa on kyllä tämäkin viikko vietetty, pakkasen puolella on lämmöt olleet koko ajan ja puutkin edelleen lumiset, vaikka mitään isompaa määrää uutta lunta ei ole satanutkaan.

Maanantaina palauteltiin sunnuntain uurastuksista, eikä ohjelmassa ollut kuin tunnin kotisalitreeni.

Tiistaiaamusta kävin juoksemassa reilun 11 kilometrin Teivon lenkin. Tämä perinteinen talvilenkki on jäänyt viime vuosina vähän paitsioon. Pakkasta oli 8 astetta ja alusta luminen. Jalassa kesätossu, mutta pito oli siltä ihan hyvä, Soppeenharjun nousussakin. Keskisyke (128 bpm) oli ihan ok, vauhdin ollessa 4:43 min/km. Mukavasti matka eteni. Illalla oli viikon tauon jälkeen taas sulkapalloneluria. Alkulämmöt jäivät vähän huonoksi, ja olikohan se syynä, että oikea takareisi/nivunen kipeytyi melko pahasti, ja viimeinen puoli tuntia olikin pelattava vähän rauhallisemmin ja varovaisemmin.

Keskiviikko oli Loppiainen, joten päivällä ehti tekemään nelisen tuntia klapihommia ennen kuin MO:n illan yhteistreenit alkoivat. Hölkkäsimme / kävelimme pääosin Tampere MTB kisareittiä. Lähtö oli Pikku-Ahveniston puusillan parkkikselta, ja ensin kiersimme Julkujärvi – Metsäkylä -osuuden ja sen jälkeen Lamminpään puolen. Matkaa kertyi 25 km ja aikaa kului 3:30, nousumetrejä oli n.550 m. Pakkasta oli viitisen astetta ja reitti mukavan luminen, mutta hyväkulkuinen. Lamput päässä oli taas mahtava mennä talvisessa metsässä. Keskisyke jäi sopivan alas ollen 107 – sopiva tämän pituiselle PK-lenkille.

Torstaina oli pitkästä aikaa taas toimistopäivä, ja sinne mentiin pyörällä. Pakkasta oli mennen-tullen kolmisen astetta ja pyörätiet olivat lumiset. Jalat olivat keskiviikon urakoinnista melko kipeät ja väsyneet, joten jätin illan pyörätreenin väliin.

Perjantaina oli jälleen työmatkapyöräilyt, kelin ollessa torstain kaltainen. Päivällä oli kuukauden tauon jälkeen jalkahieronta. Vähän pelotti mennä laverille, sillä jalat olivat edelleen vähän kipeät keskiviikosta. Mutta hengissä selvittiin käsittelystä. Illalla oli vielä tunnin kotisalitreeni.

Lauantaina aamulla kävin tekemässä Nokian paloaseman kautta kulkevan juoksulenkin. Matkaa kertyi 13.5 km ja aikaa kului hieman päälle tunti. Vauhti oli 4:45 min/km ja keskisyke 133 bpm, eli juuri ja juuri Aer-kynnyksen päällä. Lumisen alustan ja kesätossun vuoksi meno oli vähän lipsuvaa, joten nastari olisi ollut parempi valinta jalkineeksi. Päivällä tuli halottua viimeiset pöllit, jotka tuli edellisenä viikonloppuna kaadettua ja pätkittyä. Viitisen tuntia siihen kului aikaa, mutta nyt alkaa olla pääosin tehty tämän talven puuhommat. No, ehkä pari puuta vielä joutuu jossain välissä kaatamaan. Illalla vielä 90 minuutin sisäpyöräily Zwiftissä. Keskitehot olivat 169 W (FTP 73%) ja keskisyke 123 bpm. Nousumetrejä oli vähän vajaat 700 m.

Sunnuntaina aamupäivällä lähdimme jälleen MO:n porukalla vetämään pulkkaa pitkin Metsäkylän perämettiä. Välillä oli suota, välillä peltoa ja välillä oltiin ihan mettän puolellakin. Melkoista repimistä jälleen oli, mutta kyllä se pulkka perässä tuli. Pulkka oli liikkeessä 160 minuuttia. Pakkasta oli lähtiessä 8 astetta, mutta ilma lämpeni reissun aikana muutamalla asteella. Lunta oli 10-15 senttiä, mutta välillä varvikossa pulkka sukelsi melko syvälläkin. Keskisyke oli 94 bpm ja maksimi 125, eli jälleen tosi hyvä PK-lenkki sykkeiden osalta, ja jalat saivat samalla hyvän voimatreenin. Pulkan vedon jälkeen juoksimme vielä suht rauhallisen 4,5 km:n lenkin “vitosen” vauhdilla. Sykkeet pysyivät juostessakin mukavan alhaalla, keskarin ollessa 121 bpm.

Talviriemua

Viikko 53/2020 (28.12.2020 – 3.1.2021)

Tällä viikolla ollaan oltu ahkeria, sillä tämä on jo toinen blogi-kirjoitus tälle viikolle. Perinteinen vuosirapsa tuli jo raapustettua tuossa vuodenvaihteen kunniaksi. Tällä viikolla ollaan saatu myös kunnolla talven tuntua, kun lunta on kertynyt maahan jo kymmenisen senttiä ja lämmöt ovat tippunut vähän pakkasen puolelle. A:kin on päässyt jälleen pariin otteeseen tositoimiin, kun lunta ja sohjoa on pitänyt pukata pois tieltä.

Maanantaina tuli käytyä pitkästä aikaa konttorillakin. Pyörä piti ottaa alle, kun kerrankin pääsi ajamaan työmatkaa. Aamulla oli kova vastatuuli, mutta onneksi tuulen suunta ei kääntynyt päivän aikana, vaan kotiin pääsi myötäisessä. Pakkasta oli asteen verran ja nastoille oli tarvetta, sillä pyörätiet olivat paikoin jäässä. Illalla oli vielä ohjelmassa tunnin kotisalitreeni.

Tiistaina aamupäivällä kävin juoksemassa vajaan 11 km:n lenkin. Asteen verran oli jälleen pakkasta ja vähän luntakin, joten nastalenkkari oli ihan paikallaan. Vauhti ei ollut kovin kummoista, mutta lopussa yritin tehdä kaksi vähän reippaampaa kilsan vetoa. Ne menivät vähän päälle nelosta. Kankeeta oli meno. Illan sulkapallolätkinnät oli peruttu, joten poljin sen tilalla trainerilla 75 minuutin treenin. 25 minuutin jälkeen tein 3 x 3 minuutin vetoa 3 minuutin palautuksella. Tehot yritin pitää vetojen aikana 250 Watissa (FTP 110%). Ja kymmenen minuutin palauttelun jälkeen toinen samanlainen setti perään.

Keskiviikkoiltana oli pulkkailupäivä. ManyOnen yhteistreenissä lähdettiin Topintuvan parkkikselta tarpomaan umpihankeen (jos 10 cm:n hankea voi sellaiseksi kutsua) ensin  Puuvuorelle päin, sieltä Kylmänotkoon ja Työläjärvenkankaalle. Sitten teimme pienen kierroksen Pinsiönkangaan tiellä ja palasimme takaisin Kylmänotkoon ja Puuvuorelle. Puovuorelta nousimme metsän kautta jyrkkää rinnettä pitkin ylös ja sitten takaisin Topintuvalle. Kylmänotkon nousussakin oli ihan hyvin nousumetrejä pienelle matkalle, mutta siinä oli sentään latu-ura alla. Puuvuorelta nousu oli vervikkometsää ja Polarin softa näytti sinne paikoin jopa yli 20 prosentin nousua – sai vääntää ihan tosissan, jotta pulkka liikahti reilun 40 kilon lisäkuorman kanssa. Aikaa pulkkailuun kului 2:20 ja matkaa kertyi reilu 8 kilometriä. Keskisyke oli 100 bpm ja maksimi 142 bpm, joka yllättäen tuli juuri Puuvuorelta nousussa. Olosuhteen muuten olivat kyllä komeat, sillä päivällä oli satanut mukavasti uutta lunta. Tosin retkemme aikana lämpö oli mennyt hieman plussan puolelle ja lumisade muuttui räntä-/vesisateeksi. Pulkkailun päälle vielä reilu pari kilsaa kevyttä juoksua.

Torstaina, uudenvuodenaattona, kävin töiden jälkeen juoksemaa reilun 12 km / vajaan tunnin sohjolenkin. Kolmenkulman ABC:llä tuli käytyä tarkastamassa vessojen kunto, jonka jälkeen matka jatkui Nokian Välimaan ja Ikurin kautta takisin kotiin. Rauhallisesti tuli mentyä, joten sykkeetkin pysyivät kurissa ja fiilis hyvänä.

Perjantaina poljin trainerilla reilun kahden tunnin kevyen treenin katsellen samalla Komisaario Palmua. 50 km kertyi matkaa keskitehojen ollessa 166W (FTP 72%) ja keskisykkeen 117 bpm. Nousua kertyi 800 metriä.

Launtaina aamulla juoksin 15 km:n / 70 minuutin lenkin. Alunperin oli tarkoitus tehdä vähän lyhyempi, mutta meno tuntui niin hyvältä ja kevyeltä, että otin pari lisäkilometriä matkaan. Pikkupakkasessa sai juosta ja alusta oli luminen. Nastari oli jälleen hyvä valinta. Sykkeet (137 bpm) oli vähän turhan korkealla vauhtiin (4:42 min/km) nähden, mutta luminen keli hidasti vauhtia jonkin verran. Juoksun päälle tuli tehtyä 5-6 tuntia metsähommia. Muutaman viikon tauon jälkeen moottorisaha pärähti taas käyntiin ja lisää halottavaa tuli taas vähäksi aikaa. Siinä tiimellyksessä oli mennyt sykemittarikin päälle parin tunnin ajaksi, ja tuolle ajalle se näytti 109 bpm:n keskisykettä ja 130 bpm:n maksimia. Kaloreita paloi tuossa ajassa vähän vajaan 1000 kcal, eli tuon ajan kun kertoo kolmella, niin kyllä sitä muutaman Joulusuklaan sai vielä syödä.

Sunnuntaina aamupäivästä lähdettiin MO:n yhteislenkille maastopyörien kanssa. Topintuvan parkkikselta suuntasimme ensin Äkönmaahan ja sieltä Rokkakoskelle. Tämä pätkä oli mitaltaan 12 km ja aikaa siihen kului 40 minuuttia. Laskua tuolle pätkälle kertyi 165 m. Keskisyke oli 101 bpm ja maksimi 128 bpm. Rokkakoskella tehtiin U-käännös, ja tulimme saman pätkän takaisin ylämäet putkelta polkien. Nyt keskisyke oli 109 bpm ja maksimi 139 bpm. Tämän päälle poljimme vielä kolme kertaa Puuvuoren ympäri hankea pitkin. Tälle pätkälle ei kertynyt nousua yhtään ja matkaakin vain kolmisen kilometriä ja aikaa puolisen tuntia, mutta keskisyke oli 123 bpm ja maksimi 136 bpm. Ensimmäisen kierroksen jälkeen otin takarenkaasta vähän paineita pois ja se helpottikin vähän menoa kun pito parani, mutta melkoista vääntämistä meno kuitenkin tämänkin jälkeen oli. Pyöräilyn päälle juoksimme 45 minuuttia jälleen Puuvuorta kiertäen ja mahdollisimman syvässä hangessa jotta jalka nousisi. Matkaa ei kertynyt kuin 7,5 kilometriä. Sykkeet pysyivät viimeistä kierrosta lukuun ottamatta PK:n puolella, mutta kun viimeiselle kierokselle tuli haettua vieläkin enemmän hankea, niin vähän pääsi sykkeet lipsahtamaan kynnyksen yli. Jälleen hyvä MO:n treeni hienossa säässä ja hyvällä porukalla. Pakkasta oli kolmisen astetta ja alusta joka paikassa luminen. Treenien päälle oli vielä 2,5 tuntia risusavottaa. Hyvin näkee lumisessa metsässä puoli vitteen asti.

Kuva MO

Vuosikatsaus 2020

Jälleen olisi yksi vuosi paketissa ja on aika perinteiselle vuositreeniraportille. Sanomattakin on selvää, että poikkeuksellisen vuoden suurin puheenaihe on ollut melkein koko vuotta varjostanut koronavirus. Suomeen helmikuun loppulla rantautunut virus on vaikuttanut kaikkien elämämään, tavalla tai toisella. Henk. koht. ko. pandemia ei ole ihan hirveästi mullistanut elämää. Etätyöt ovat lisääntyneet, vierailut ovat vähentyneet ja etenkin keväällä ja alkutalvesta sisätreenit ovat olleet taolla ja kevään ja kesän kisoja peruttiin tai siirrettiin. Omalta osaltani merkittävin siirto oli kun Tahkon täyden matkan IM-kisa siirrettiin elokuun alulta vuodella eteenpäin. Vuoteen on kyllä mahtunut kisojakin, eli ihan pelkäksi treenien suorittamiseksi vuosi ei mennyt.

Toinen poikkeuksellinen asia vuodessa oli, ettei sitä talvea sitten tullut tänne etelään kunnolla laisinkaan. Luonnonlumilatuja ei löytynyt sen vertaa, että minä olisin viitsinyt sukset ottaa esiin, ja kun pohjoisen lomakin peruuntui vallitsevan tilanteen vuoksi, niin hiihtokilometrit jäivät ensimäistä kertaa moneen vuoteen nollaan. Lapissa lunta oli poikkeuksellisen paljon, joten siellä olisi kilsoja saanut kerätty varmaankin ihan hyvin.

Terveyspuolella suurin huoli on ollut nenän tukkoisuus, joka jäi päälle helmikuun lopun flunssa jälkeen. Tuossa vaiheessa tuli pidetty useamman viikon treenitaukokin, mutta siitä ei ollut mitään apua. Kevään aikana tukkoisuutta tuli näytettyä terveyskeskuksessakin. Lääkityksistä oli hetkellisiä apuja, mutta tukkoisuusvaivat palasivat aina uudelleen. Kesällä sain jälleen uuden lääkityksen ja myös lähetteen Tayssin korvapolille. Sinne kylläkin pääsin vasta marraskuun puolella. Korvapolilla todettiin, että polyyppikudosta löytyy ja siihen tuli jälleen uutta lääkitystä ja tilanteen seurantaa. Lääkkeistä onkin ollut apua, eikä kovin pahaa tukkoisuutta, eikä “liikettä” nenässä ole enää tuntunut. Lääkäri epäili, että tilanne voi taas huonontua, jos lääkitys lopetetaan, ja silloin voisi olla edessä polyyppien leikkaushoito.

Toinen vaiva on ollut takareisien ja pakaroiden jumitus. Se alkoi jo alkusyksystä eikä tilanne ole kovastikaan helpottanut loppuvuoden aikana. Etenkin juoksulenkkien edetessä jumitus tulee esiin. Vaivaa yritetään nyt pitää aisoissa vähän aktiivisemmalla venyttelyllä.

Suurimpia hankintoja treenikalustoon on ollut alkuvuodesta ostettu Feltin triathlonpyörä. Aluksi se tuli istutettua sisätraineriin, ennen kuin sillä pääsi tositoimiin ulkona niin treenissä kuin niissä jokusessa kisassakin, joita kesällä järjestettiin. Loppukesästä tuli hommattua myös palautuslahkeet, joilla on pyritty huoltamaan jalkoja pääasiassa juoksupäivien päätteeksi.

Vuoden hiihdot olivat siis puhdas nolla. Eli edellisen vuoden heikot 700 km meni nyt ihan pohjille. Tämä oli ensimmäinen nollavuosi koko harjoituspäiväkirjani historian, joka alkoi vuonna -99.

Toinen huono laji tänä vuonna oli suunnistus. Edellisuodesta suorituskerrat putosi 50 %:lla, kahdesta kerrasta yhteen. Ainoa suunnistuskerta oli varjo-Jukola, joka järjestettiin Loimaalla pienellä porukalla normaalina Jukola-viikonloppuna.

Jos jatketaan marginaalilajeilla, niin padelia tuli käytyä pelaamassa alkuvuodesta kolme kertaa. Putosin vakioporukasta pois kevään sairasteluni yhteydessä sekä oman passiivisuuteni vuoksi – ei vaan ehtinyt joka paikkaan.

Sulkapallokertoja oli 21 ja niistä kertyi yhteensä 31 tuntia, eli puolentoista tunnin vuoroja, ja kaikki neluria Valmetin porukalla. Edelliseen vuoteen nähden kerrat tippuivat kahdeksalla kerralla. Pääsyynä oli kevään sairastelu. Alkusyksystä jäi myös pari kertaa väliin, kun keskityin Jyväskylän maratonkisaan. Siinä oli melkein 7 kuukauden tauko sulkiksesta.

Kotisalitreenejä tuli tehtyä 37 päivänä yhteensä n.34 tunnin verran. Punttitreeniin tuli taukoa ainoastaan kesän ja alkusyksyn ajaksi, jolloin normaalistikin sisätreenit ovat vähissä. Tosin vähennystä edelliseen vuoteen on kyllä merkittävä, sillä kerrat vähenivät kolmanneksella, koska tuolloin tuli myös kesällä tehtyä jonkin verran salitreeniä.

Kävely-kategoriaan olen merkinnyt 8 harjoitusta, joista on kulunut 17,5 tuntia aikaa. Kaikki ovat ollet syksyn ManyOnen pitkäkestoisia yhteisharjoituksia ja ne on tehty pääosin sauvojen kanssa. Kolme niistä on ollut Mustassavuoressa, jossa ollaan tunkattu rinnettä ylös-alas.

Uintitreenit ovat kärsineet eniten koronarajoituksista, kun uimahallit ovat olleet kiinni vuoden aikana pariin otteeseen useamman viikon ajan. Uintikertoja on ollut kaiken kaikkiaan 64, joista on kertynyt 52 tuntia ja 107 km uintia (tosin kilometrit ovat vähän viitteellisiä, sillä Polarin mittari näyttää vähän höpöjä ainakin sisäaltaassa). Avovedessä kertoja on 21 / 27 km / 10 tuntia. Uintimäärät eivät loppujen lopuksi kovin kauheasti tippuneet edellisestä vuodesta, poikkeusoloista huolimatta. Viime vuoden syksyllä aloittamani uintireenit ManyOnen harjoitusryhmässä jatkuivat hallissa alkuvuonna, mutta sairasteluni ja koronarajoitteiden vuoksi hallikausi jatkui vasta syksyllä, jatkuen marraskuun loppuun, jolloin hallit menivät uudelleen kiinni. Kesällä kävimme ManyOnen kanssa tekemässä avovesitreenejä. Syksyllä aloitin myös vapaauintitekniikan peruskurssin MO:n ohjaamana, mutta se jäi viiteen kertaan vallitsevan tilanteen vuoksi.

Trainerillä tuli poljettua 62 kertaa, josta kertyi yhteensä 2200 kilometriä ja 85 tuntia. Alkuvuodesta tuli tehtyä vielä Zwift-ohjelmassa treeniohjelmia, mutta sairastelun jälkeen sisäpyöräilyt muuttuivat pääasiassa PK-treeneiksi. Kesä oli taukoa sisäpyöräilystä, mutta lokakuun alusta triathlonpyörä tuli istutettua jälleen traineriin. Vuoden aikana tuli tehtyä kolme FTP-testiä trainerilla. Edelliseen vuoteen nähden sisäpyöräilyn tuntimäärä nousi melkein 80%:lla.

Ulkopyöräilyn määrä sen sijaan tippui viime vuoden 285 tunnista ja 6700 kilometristä 230 tuntiin ja 5570 kilometriin. Suurin syy tiputukseen on korona ja sen myötä lisääntyneet etätyöt, jolloin työmatkapyöräilyt tippuivat melkein puoleen. Jos molempien vuosien määrästä otetaan työmatkapyöräilyt pois, niin silloin tämän vuoden määrät ovat hieman edellistä korkeammat.

Juoksukertoja oli 155 (vuonna 2019 162), kilometrejä 2050 km (2230 km) ja tunteja 166 tuntia (171,5 tuntia). Eli suurin piirtein samoissa mentiin, vain hieman tiputusta, mutta se johtui kevään sairastelusta ja siitä johtuneesta muutaman viikon harjoitustauosta. Syksyllä jäi myös lähes kaikki omat pitkät juoksulenkit väliin. Tämä johtui lähinnä takareisi- ja pakarajumista. Pitkien juoksulenkkien tilalle tuli MO:n yhteistreenit. Matolla noista juoksuista tuli tehtyä 8 kpl / 91 km / 7 tuntia.

Vaikka keväältä ja kesältä peruttiin tai siirrettiin suuri osa kisoista, niin silti viivallekin tuli päästyä. Alkuvuodesta olin yhdessä TeivoCupin osakilpailussa. Keväällä ja alkukesällä ei tullut kisailtua laisinkaan, mutta heinäkuun alulla oli Voimarinteen puolimatkan triathlonkisa. Muut kisat olivat vähän extempore-kisoja, sillä niihin osallistuminen tuli päätettyä melko lyhyellä aikataululla. Elokuun alussa kävin juoksemassa Hämeenlinnassa puolimaratonin, jossa huonosta ajasta huolimatta tuli oman sarjan pronssisija. Viikko Hämeenlinnasta oli Kangasalan triathlonin kunto-sprintti, jossa tuli otettua ykkössija. Pari päivää Kangasalan kisoista oli Valmetin triathlonkisa, jossa myös sain nipin napin kärkisijan. Pari viikkoa Kangasalan kisoista oli Vierumäellä kostea perusmatkan triathlonkisa, jossa tuli saavutettua sija “ynnä muut”. Hämeenhölkässä, kaksi viikkoa Vierumäeltä, kävin nappaamassa kolmossijan kuntosarjassa. Ja taas kaksi viikkoa Hämeenhölkästä oli vuorossa Jyväskylän Finlandia maraton, jossa saavutin heikohkolla ajalla SM-hopeaa omassa sarjassani (M45).

Vuosi oli siis aika paljon erilainen, mitä tammi-helmikuussa vielä ajatteli. Syitä on varmaankin monia, mutta edellisen kesän kuntooon en päässyt tänä vuonna missään vaiheessa. Sen tänä vuonna ainakin oppi, ettei mikään tässä maailmassa ole kovin varmaa, ja on mentävä vaan päivä kerrallaan ja nauttia siitä mitä on ja mitä pystyy tekemään.

Valkeahko Joulu

Viikko 52/2020 (21.-27.12.2020)

Säämiesten pelottelu mustasta Joulusta ei onneksi aivan pitänyt paikkansa, kun aaton aattona satoi sen verran räntää, että maa tuli vähän valkoiseksi. Tosin Alastarolla, jossa alkuosa Joulusta tuli vietettyä, oli aatto musta, mutta Joulupäivänä aamu valkeni parin sentin lumikerroksessa.

Tälläkään viikolla ei tullut käytyä konttorilla laisinkaan, kaikki kaksi ja puoli työpäivää tuli oltua koronapiilossa kotosalla. Reenitkin jäivät vähän vähäisemmälle tällä viikolla, mutta kertyi sitä sentään toista kymmentä tuntia hikiliikuntaa kuitenkin.

Maanantai oli taas hedaripäivä ja muutenkin nuutunut olo sunnuntain pitkästä treenistä, että päivästä muodostui täyslepopäivä. Mutta tiistaina aamupäivästä olin jo reippaalla tuulella ja kävin tekemässä reilun 12 km:n VK-treenin. Tai ainakin sykkeiden puolesta juoksu meni VK-alueella, kun keskari oli 140 bpm, vauhti oli 4:32 min/km. Lämpöä oli nelisen astetta, joten keli oli ihan OK, juoksufiilis oli OK miinus. Illalla sulkisneluria puolitoista tuntia. No tulipahan pelailtua, hieman nuutunut olo edelleen, mutta kun kuusi erää yhdeksästä on voittajien puolella, niin kyllä peli jotenkin sujui.

Keskiviikko oli vajaa työpäivä sekä matkapäivä Joulun viettoon. Reenit jäivät jälleen täysin väliin. Jouluaattoaamuna kävin juoksemassa 15 km:n Vännilän lenkin. Lenkki on suht tasainen, ja ensimmäinen 7 km on asfalttia. Kun lämpöä oli pari astetta, niin liukastakaan ei ollut, vesilätäköitä piti vaan väistellä. Seuraava viisi kilometriä oli sitten hiekkatietä peltojen keskellä, ja kun keli oli mitä oli, niin kuraa oli tarjolla. Viimeinen kolmonen taas asfalttia. Rennosti tuli mentyä, sykkeet oli 135 bpm ja vauhti 4:45 min/km. Takareidet olivat taas vähän enemmän kireällä, mutta pakaroihin asti jumit eivät yltäneet.

Perjantaina Joulupäivän aamuna oli tullut pari senttiä uutta pakkaslunta ja lämpö oli hieman pakkasen puolella. Aamuhämärissä lähdin juoksemaan Loimijoen vartta vanhaa Loimaalle menevää tietä pitkin. Jossain kohtaa oli auto mennyt ja jossain koiran ulkoiluttaja, mutta paikoin sai mennä koskematonta lumista asfalttitietä pitkin täyden hiljaisuuden vallitessa, vain tossujen narina säesti menoa. Tiilitehtaalla kävin kääntymässä, ja sitten tien toista reunaa takaisin päin. Kävin vielä kieppaamassa Alastaron keskustan kautta, jotta 13 km tulisi täyteen. Jalat tuntuivat edellistä päivää paremmilta, vaikka hieman lipsuva alusta haittasikin etenemistä. Vauhti oli 4:49 min/km ja syke mukavan alhainen 127 bpm. Jouluaaton tankkaus oli varmaankin toiminut.

Lauantaina Tapaninpäivänä tulimme takisin kotiin ja päivällä pyöräilin trainerilla kevyen kolmen tunnin polkaisun. Keskitehot olivat 150W (FTP 65%) ja keskisyke 112 bpm. Pari kotimaista elokuvaa (Lakeuden kutsu ja Poika ja ilves) ehti polkiessa hyvin katsomaan. Enemmänkin olisi voinut polkea, mutta piti valmistautua seuraavaan Joulupöytään.

Sunnuntaina päästiin taas tositreenin pariin, kun MO:n porukka lähti Lamminpään majalta kolmen tunnin maastopyörälenkille. Itse ajon pohjille kotoa muutaman kilometrin extraa majalle. Sieltä suuntasimme ensin Pinsiön Puuvuorelle, jossa kiersimme 15 minuutin ajan ympäristötaideteosta ympäri lumista varvikkoa pitkin, tehden näin “voimapolkemista”. Puuvuorella ja muutenkin länsi-Ylöjärvellä oli 5-7 cm lunta ja teki polkemisesta raskaampaa, mutta samalla myös tehokkaampaa ja myös erittäin hienoa. Sää ja keli olivat erittäinkin talviset joskin hieman tuulinen, mutta MO piti treeneillään huolen, ettei kylmä päässyt yllättämään. Puuvuoren jälkeen siirryimme Topinlenkille, jossa kiersimme 3-4 kierrosta mäkistä reittiä väh. VK-tehoilla. Täältä siirryimme Metsäkylän kautta Pikku Ahvenistolle polkemaan jälleen 15 minuutiksi varvikkoon voimatreeniä. Reilun kolmen tunnin / 40 kilometrin lumipyöräilyn jälkeen juoksin matolla vielä 30 min / 6 km. Suunnitelma oli nostaa vauhtia pienen lämmittelyn jälkeen, mutta kun sykkeet huiteli melko huimissa lukemissa, niin tyydyin pitämään vauhdin koko treenin ajan 5 min/km:ssa. Matolla sykkeet ovat aina olleet korkealla, mutta nyt oli mukana ihan extraa, keskari 139 bpm tuolla vauhdilla ja 0-kulmalla.

Sen verran (jokun sentti) oli kertynyt lunta sunnuntaina, että piti testata A:n lumiauraa kotitiellä. Hyvin pelitti. Nyt kaivataan vaan lisää lunta ja pilkkihaalarit.

Etäviikko

Viikko 51/2020 (14.-20.12.2020)

Joulu alkaa olla sen verran lähellä, että on pitänyt alkaa välttelemään kontakteja, jotta voi turvallisimilla mielin lähteä viettämään Joulua. Tämä viikko on siis oltu kokonaan etähommissa ja kaikki reenien ulkopuoliset ihmiskontaktit on tehty maskin takaa. Ensi viikon muutama työpäivä tulee myös tehtyä kotoa päin.

Joulusäistä ei tosin ole kyllä tietoakaan, sillä edellisen viikon pakkaset on muuttunut muutaman asteen lämmöksi ja ne vähäisetkin loskat, jotka viikon aikana satoi on sulanut pois ja maailma on taas mustana.

Reenattu on kuitenkin suht vanhaan tapaan, tosin ne vähäisetkin aiemmat työmatkapyöräilyt ovat jääneet vallan pois. Maanantaina tossurivistöön tuli uusi tulokas, kun kävin ostamassa sohjosäiden sauvakävelykengät. Salomonin Wildgross GTX Goretex -kengillä olisi tarkoitus pitää sukat kuivina talven sohjoissa. Illalla ohjelmassa oli tunnin kotisalitreeni.

Tiistaina kävin aamupäivällä tekemässä kympin juoksulenkin. Asteen verra oli pakkasta ja paikoin alusta oli vähän liukaskin. Muuten menin perusvauhtia, mutta lopussa otin kahden kilometrin vähäsen reippaamman pätkän, joka meni aikaan 8:30. Ihan paras juoksufiilis ei ollut, mutta tulipahan lenkki tehtyä. Illalla oli vielä perinteinen puolentoistatunnin sulkapalloneluri.

Keskiviikkona uudet Goretex-kengät saivat tulikasteen, kun teimme Manyonen porukan kanssa kahden ja puolen tunnin sauvakävely / -hölkkätreenin Suolijärven sohjoisilla poluilla. Pari astetta oli lämpöä ja kun kiersimme Suolijärven rantapolkuja pitkin, niin lamput piti olla iskussa. Kolme kierrosta kiersimme, välillä kävellen, välillä hölkäten. Joka kierroksen päätteeksi teimme hieman loikkaharjotteita ylämäkeen – suht hapokasta hommaa tuo loikkiminen. Uudet kengät olivat hyvät ja sukat pysyivät suht kuivina koko matkan, vaikka paikoin loskaa ja vesilätäkkö polulla olikin.

Oliko syynä keskiviikon harjoite, mutta torstai oli melko väsynyt päivä. Aamupäivän juoksulenkkikin jäi väliin sekä väsyneiden jalkojen kuin liukkaan kelinkin vuoksi. Illalla tein kuitenkin tunnin rauhallisen sisäpyöräilytreenin. Keskitehot olivat maltilliset 159 W (FTP 69%) ja keskisykekin pysyi hyvässä 116 bpm:n lukemissa.

Perjantaina oli taas vain tunnin kotisalitreeni.

Lauantaina aamupäivällä kävimme Peetun kanssa tekemässä rauhallisen, vähän vajaan 13 km, juoksulenkin. Alunperin ohjelmassa piti olla Teivo Cupin osakilpailu, mutta se peruttiin vallitsevan tilanteen vuoksi. Uudet Goretex-kengät olivat taas lenkillä ihan paikallaan, kun alusta oli melko sohjoinen. Pidon kanssa oli hieman ongelmia, ja siksi keskivauhdiksi tuli hieman päälle vitosen. Koska viikolla tuli töiden jälkeen halottua edellisen viikonlopun kaikki kaadot, niin ainoat puuhommat, mitä tuli tehtyä, oli joulukuusen sisään kantaminen.

Sunnuntaina oli ohjelmassa kunnon maastopyörälenkki MO:n tiimin mukana. Kotoa poljin ensin Nokian Vihnusjärven parkkiin, jossa kokoonnuimme. Lämpöä oli pari astetta ja pientä tihkuakin oli ilmassa. Etukäteisarvioiden perusteella hiekkatiet voisivat olla jäiset, joten alle oli valittu nastarenkaat. Moni oli jättänyt varustamatta pyöränsä lokareilla, mutta itselläni ne oli, ja valinta oli ihan paikallaan.

Vihnusjärveltä suuntasimme Nokian keskustan kautta kohti Taivalkuntaan, jossa alusta muuttui hiekkapohjaiseksi. Jäästä ei sitten ollut tietoakaan, vaan tie oli melko pehmeä ja meno muuttui alun asfaltin jälkeen raskaaksi ja hitaaksi. Hiekkapätkä jatkui aina Sarkolaan ja Kutalaan asti. Ennen Karkkua alle tuli jokuseksi kilometriksi asfaltti ja kun tuulikin oli myötäinen, niin meno tuntui mukavan vauhdikkaalta.

Enne Otamusta oli jälleen jokusia kilometrejä pehmeää hiekkatietä, mutta sitten saimme taas kovempaa alustaa alle ja meno muutui jälleen vauhdikkaammaksi. Matka jatkui Jumenesniemeen ja Mahnalaan. Mettisen pätkä oli taas hiekkapohjainen, mutta sen jälkeen loppumatka olikin pääosin asfalttia. Alisen jälkeen olikin enää Nokian keskustakierto ja sen jälkeen kohti kotia. Matkaa kertyi 101 km ja aikaa kului hieman päälle viisi ja puoli tuntia. Keskinopeus oli 18 km/h ja nousumetrejä oli 1100. Näin pitkää maastopyörälenkki ei muistaakseni ole aiemmin tullut tehtyä, ei ainakaan tähän aikaan vuodesta. Hyvä lenkki ja mukavassa porukassa, reissu ei tuntunut ollenkaan pahalta tai pitkältä. Kura tosin lensi siihen malliin, että kaikki kamppeet meni alkuhuuhtelun jälkeen pesukoneeseen ja pyöräkin pitää rassata puhtaaksi ihan huolella. Pyöräilyn päälle tein vielä kotoa päin 6 km:n juoksulenkin rennon reippaalla vauhdilla. Alusta oli paikoin jäinen, joten tarkkana sai olla, ettei ollut kyljellään. Juoksukin tuntui melko kevyeltä ja rennolta, vaikka sykkeet olivatkin melko korkealla. Aikaa kului heiman alle puoli tuntia.

Pakkasviikko

Viikko 50/2020 (7.-13.12.2020)

Eipä sitä luvattua lumisadetta sitten tullutkaan tällä viikolla. Millin verran on maassa, mutta siitä ei juuri muuta iloa ole, kuin että tuo se edes vähän enemmän valoa kuin musta maa. Pakkasta sentään on ollut koko viikon, joten tykkilumipätkiä alkaa ilmestymään pitkin maakuntaa. Itse tosin en niihin ole koskaan innostunut, joten kunnon hankia odotellaan, ennen kuin suksiin päin aletaan edes katsomaan.

Kiitos lukijapalautteen, viime viikon kirjoituksesta on löynyt virheitä harjoitustiedoista, jotka on nyt korjattu. Koska olemme epäkaupallinen (mutta ei missään nimessä voittoa tavoittelematon – ainakaan kisoissa) julkaisu, niin valitettavasti emme voi lähettää esim. tuotepalkintoa hyvistä havainnoista. Mutta luulen, että kommentoijalla on, jos ei nyt ihan oma lehmä, niin ainakin oma pieni vasikka ojassa. Eli keskiviikon treenin toiseksi viimeinen veto meni aikaan 6:24 (EI 6:04) sekä ennen lauantain juoksua teimme kolmen tunnin sauvalenkki (EI kahden tunnin). Kiitokset huomioista MO:lle. Pitää olla tulevaisuudessa tarkempi.

Tämän viikon treenit on mennyt melko vanhan kaavan mukaan. Maanantaina oli toimistopäivä, ja sinne poljettiin aamulla asteen lämpökelissä, mutta illalla oli jo aste pakkasta ja sen jälkeen viikko onkin pysynyt pääosin miinuksen puolella. Illalla oli myös tunnin kotisalitreeni.

Tiistaina aamupäivällä tein kotoa päin reilun 11 km juoksulenkin. 4:35 min/km vauhti meni suht rennon oloisesti vaikka pakkasta olikin kolmisen astetta. Illalla vielä puolitoista tuntia sulkapalloneluria. Pari ensimmäistä erää oli melkoista hakemista pelin suhteen, mutta sitten peli alkoi taas sujumaan paremmin. Tahmeaan alkuun oli varmaankin syynä väliin jäänyt alkulämmittely. Innostuin halkomaan töiden jälkeen klapeja ja pelipaikalle tulo meni sen verran tiukoille, että joutui heti pelamaan ilman lämmittelyä.

Keskiviikko tein töiden jälkeen puolitoista tuntia klapeja ja sitten siirryin Lamminpään majalle, jossa oli Manyonen pitkä yhteistreeni. Alkuun teimme parin tunnin sauvakävelyn lamput päässä Lamminpään polkuja pitkin. Kävimme kiertämässä Pikku-Ahveniston järven ja sauvottelimme latupohjia pitkin takaisin Lamminpään majalle. Majalla heitimme sauvat syrjään ja teimme päälle lyhyen ja kevyen juoksulenkin. Sauvottelulle kertyi matkaa hieman vajaat 13 km jossa keskisyke oli 90 bpm. Juoksua minulle tuli 6.4 km. Meni oli kankean oloista ja pakarakin taas kiristeli. Sykkeet (129 bpm) oli vauhtiin (5:05 min/km) nähden melko korkealla. Kuivassa kolmen asteen pakkassäässä oli kyllä hieno edetä porukalla pieniä polkuja pitkin.

Torstaina aamupäivällä tein reilun 10 km:n juoksulenkin. Lenkin loppupuolella tein kaksi kilometrin vetoa kilometrin palautuksella. Vedot menivät aikaan 3:50 ja 3:48. Suht mukavasti kulki vaikka pakkasta oli kolmisen astetta. Alusta oli kuiva ja sula, joten pidon kanssa ei ollut ongelmia. Pakaraosasto vähän alkuun kiristeli, mutta vedot tuntuivat tekevän ihan hyvää niillekin. Töiden jälkeen taas vähän aikaa klapien tekoa ja sen päälle poljin Zwiftissä 75 minuutin sisäpyörätreenin. Tasaisella reitillä menin koko 37 km:n matkan, mutta treeni sisälsi 2 x (3 x 1 min / 3 min pal) / 10 min pal vetoja. Sain pidettyä vetojen tehot n. 300 W:ssa.

Perjantai olikin sitten täyslepopäivä. Oli toimistolla, mutta matkat meni autossa istuen. Päivällä oli reilun tunnin jalka-/selkä-/hartiahieronta. Piriformista kiusattiin vähän enemmän, kun sieltä löytyi mojova kohta. Löytyisiköhän sieltä hyvä syy pakaraongelmiini.

Launataiaamuna puuron ja koiralenkin jälkeen oltiinkin taas jännän äärellä, kun istuin trainerin päälle ja valitsin Zwiftin treeniohjelmasta FTP-testin. Hieman homma jännitti, kun muistan sen tuskan ja pettymyksen, jonka viime testi oli tuottanut pari kuukautta aikaisemmin. Silloin testi meni laskuvoittoisesti, kun oli vähän (tai aika paljonkin) liian kovat luulot omasta kunnosta. Nyt oltiin nöyriä ja aloitettiin järkevillä tehoilla. Ensimmäinen kymmenen minuuttia meni 230 W:n keskarilla, jonka jälkeen nostin noin kymmenellä watilla tehoja. Viimeinen pari minuuttia olikin sitten yhtä huutoa ja kiroilua kun tehoja piti pitää vaan yllä. Onneksi Tuuli ei ollut kotona, sillä olisi voinut tulla keskeyttämään moisen hullutuksen. Melko rankka rääkki. Testin keskitehot olivat 242 W, eli FTP-arvoksi tuli 230W. Kaikki tuli annettua, joten tuohon on tyytyminen. 4 W arvo parani parin kuukauden takaiseen, mutta edelleen ollaan melkein 20 W perässä viime talvesta. Eli tekemistä on. Sykkeetkin nousi mukavasti 179 bpm:iin.

Illan juoksulenkki jäi tekemättä, mutta puun kaatoa, karsimista, katkomista ja kantamista tuli tehtyä kuutisen tuntia.

Sunnuntaina aamutuimaan oli jälleen MO:n yhteistreenit. Tällä kertaa oli ohjelmassa maastopyöräilyä latupohjia pitkin Kaupinojan parkkikselta Kangasalan näkötornille ja takaisin. Matkaa kertyi reilu 47 km ja aikaa kului n. 2:30. Ensimmäiset 36 km mentiin leppoista vauhtia keskisykkeen ollessa 107 bpm. Viimeisellä 11 km:llä / 30 minuutilla siirryimme VK-alueelle ja tuon pätkän keskisykeeksi tuli 144 bpm. VK-pätkä sisälsi myös muutaman Kaupin pahamaineisen mäen, joissa jalat menivät jälleen melkoisesti hapoille. Pyöräilykeli oli vallan mainio, sillä koko viikon jatkuneet pakkaset olivat kovettaneet latupohjan kovaksi, mutta ei kuitenkaan liukkaaksi. Kolmen asteen pakkasenkin kanssa tuli toimeen, vaikka välillä olikin näpit ja varpaat kylminä. Pyöräilyn päälle vielä 3.5 km rennon reipasta juoksua. Pääosin alusta oli asfalttia ja paikoin vähän liukastakin. Kotona sitten vielä pari tuntia klapihommia.

Pitkää siivua

Viikko 49/2020 (30.11. – 6.12.2020)

Kelit muuttuivat tällä viikolla pariin otteeseen talviseen suuntaa, kun tiistain hienoinen lumi-/räntäsade jäi vähäksi aikaa maahan. Perjantaina tuli oikein viisi senttiä lunta, mutta ei sekään lauantai-iltaan asti säilynyt.

Tällä viikolla menivät uimahallit kiinni koronan vuoksi, joten pulikoinnit jäivät ainakin loppuvuodeksi tauolle. Uintitreenit vaihtuivat siis muihin treeneihin. Tällä viikolla on alkanut taas vähän takareisi oireilemaan enemmän pitkien lenkkien yhteydessä.

Maanantai oli perinteiseen tapaan konttori- ja työmatkapyöräilypäivä. Aamulla oli asteen verran pakkasta, mutta illalla sai polkea kotiin nolla-asteessa ja pienen lumisateen kera. Illalla vielä tunnin kotisalitreeni.

Tiistaina jäi työkiireiden vuoksi aamulenkki väliin, mutta illalla oli normaalit sulkapallonelurit. Ihan ok pelit jälleen sujuivat, vaikka viime viikon vireystila oli hakusessa. 10h:n työpäivä taisi vähän painaa.

Keskiviikkona oli ohjelmassa ManyOnen kahden ja puolen tunnin mäkitreeni Pyynikillä. Lähdimme liikkeelle Pyynikin näkötornilta josta ensin siirryimme ns Varalan mäkeen jota hölkkäsimme viisi kertaa ylös-alas. Sieltä siirryimme Pispalan portaisiin, joita myös hölkkäsimme/kävelimme viisi kertaa ylös. Alas tulimme aina Pispalan koulun kautta hölkäten. Tämän jälkeen siirryimme Tahmelan kentän mäkeen, jota hölkkäsimme myös viisi kertaa ylös-alas. Seuraavaksi hölkkäsimme taikaisin näkötornille, jossa otettiin vähän huikkaa, ja sitten hölkättiin Pyynikin kesäteatterille. Siellä oli ohjelmassa VK-vauhtinen 1.2 km:n pätkä, joka kulki minigolfkentän kulmalta näkötornille, ja sitten hölkällä takaisin kesäteatterille. Kolme VK-vauhtista pätkää juoksimme. Ensimmäinen meni aikaan 7:25, toinen 6:24 ja kolmas 5:54. Yhteensä matkaa kertyi 20 km ja nousumetrejä 830 m.

Torstai-iltana tein Zwiftissä kahden tunnin sisäpyörätreenin. Annoin ohjelman valita reitin, ja yllättäen tuli mäkiosuus, joka kesti tuon koko kaksi tuntia. Kilometrejä ei kertynyt paljoakaan, mutta nousumetrejä tuli hieman päälle 1400 m. Keskitehot olivat ihan mukavat 195 W (FTP 86%) ja keskisyke 135 bpm. Jalat olivat aika hyvässä iskussa, sillä mitään isompaa hyytymistä ei tullut. Tuollaisilla tehoilla ei ole tullutkaan ajettua aiemmin trainerilla.

Perjantaina oli taas työmatkapyöräilyt. Aamulla oli jonkin verran vastatuulta, joka hidasti matkantekoa, mutta iltapäivällä oli viitisen senttiä lunta, joka hidasti vielä enemmän kulkua. Illalla vielä tunti kotisalia.

Lauantaina oli poikkeuksellisesti MO:n yhteistreeni. Starttasimme sauvalenkille Kaupinojan saunan parkkikelta ja sauvottelimme kolmen tunnin ajan Kaupin sohjoisia polkuja ja hiihtouria pitkin. Sukat olivat märät jo ennen puoltaväliä, mutta kylmä ei onneksi tullut, vaikka vauhti oli melko verkkaista. Matkaa kertyi vähän vajaat 16 km, keskisyke oli 90 bpm. Patikoinnin päälle vaihdoimme juoksukamppeet päälle ja teimme tunnin juoksulenkin Kauppi-Niihama -välillä. Juoksin MO:n kanssa vähän vajaan 12 km:n lenkin, joka sisälsi 5 km:n “vedon” aikaan 22:14. Alusta oli sohjoinen ja pito paikoin melko heikko. Iltahämärissä tuli vielä kaadettua muutama mänty.

Sunnuntaina tein puuhommia pimeästä pimeään, eli noin 7 tuntia. Tämän päälle poljin trainerilla Zwiftissä tunnin kevyen treenin. Keskiteho oli 149W (FTP 66%) ja keskisyke 113 bpm. Eli hyvä palauttelu viikonlopun rasituksille.

 

Koronarajoituksia

Viikko 48/2020 (23.-29.11.2020)

Säiden osalta viikko on ollut pääosin melko harmaa ja suttuinen. Alkuviikosta oltiin hieman plussan puolella, mutta loppuviikko oli melko tiukasti nollan tuntumassa ja maahankin tuli pieni hitunen valkoista.

Pirkanmaan koronatilanne on mennyt sen verran huonompaan suuntaan tällä viikolla, että seutua ollaan laittamassa kiinni, ainakin sisäharjoittelupaikkojen osalta. Tämä tietää sitä, että uintitreenit jäävät ainakin muutamaksi viikoksi tauolle. Myös etätöitä aletaan taas suosimaan enemmän, tosin itse olen tälläkin viikolla ollut kolmena päivänä kotitoimistolla.

Maanantaina tuli pyöräiltyä konttorille vielä cyclolla, sillä lämpöä oli vielä muutama aste. Varovasti sai kyllä mennä, sillä tie kiilteli siihen malliin, että mustaa jäätä saattoi paikka paikoin olla ja kapea rengas ei paljon vaadi, että ollaan tantereessa. Illalla tein vielä tunnin kotisalitreenin.

Tiistaina aamupäivällä kävin juoksemassa kympin lenkin Vuorentausta – Lamminpää – Tesomajärvi -reitillä. Asfaltti oli paikoin petollisen liukas, vaikka lämpöä olikin asteen verran. Kuulinkin yhden pakun ruttaavan peltiä takanani – oli varmaan vielä kesärenkaat alla. Juoksu tuntui melko mukavalta. Vauhtikin oli jopa 4:33 min/km ja keskisykekin (138 bpm) vauhtiin nähden ihan ok. Parasta oli, että takaosasto tuntui olevan kunnossa ja juoksu tuntui sen vuoksi suht kevyeltä ja rennolta. Illalla oli vielä puolitoistatuntia sulkapalloneluria. Pelit maistuivat todella hyvälle ja fiilis oli hyvä. Jalka liikkui hyvin ja hiki virtasi.

Keskiviikkoiltana oli Manyonen yhteistreenit. Ensin olimme Lamminpään majalla tekemässä porrastreeniä. Itse juoksin portaat ylös ja kiersin asfalttitien kautta takaisin portaiden alapäähän. Näitä kierroksia tuli yhteensä 11 kappaletta. Nousussa oli 160 porrasta 100 m matkalla ja nousu oli 25 m / kierros. Kokonaismittaa kierrokselle tuli hieman vajaa 500 m. Jokusen nousun yhteydessä oli pieni pätkä joku kyykkyhyppyjä tai polvennostoja. Kaiken tämän päälle lisäksi pari kilsaa rennon reipasta juoksua. Matkaa kertyi yhteensä 6.7 km ja aikaa kului reilu 50 minuuttia. Juoksun päälle oli Ylöjärven uimahallissa tunnin vetotreeni. Ohjelmassa oli neljä sarjaa 300m + 10 x 25m. Uintitreenikin oli rankka, sillä 25m vedot mentiin kovaa. Sen verran oli jo koronan varotoimia, että molemmista päistä allasta lähettiin vetoja tekemään, jotta päädyissä ei olisi ruuhkaa.

Torstaina poljin Zwiftissä 90 minuutin harjoituksen. Keskitehot olivat maltilliset 142W (FTP 63%) eikä keskisykekään noussut kuin 110 bpm:iin, eli mukava palauttava treeni.

Perjantaina oli ohjelmassa taas työmatkapyöräilyt. Nollakelissä sai pyöräillä molempiin suuntiin. Sen verran liukkaan oloiset tiet kuitenkin olivat, että vaihdoin alleni maastopyörän leveine renkaineen. Päivällä oli myös reilun tunnin jalkahieronta.

Viikonloppu-urakointi alkoi heti lauantaiaamusta kun aamuhämärissä lähdin juoksulenkille. Parin viikon ajan olin tehnyt lyhennettyjä omia juoksulenkkejä, mutta nyt juoksin normimittaisen ja -vauhtisen lenkin. Reidet ja pakarat olivat ihan hyvässä kunnossa ja kymmenennen kilsan uskalsinkin ottaa vähän reippaammalla vauhdilla. Sykkeet olivat melko korkealla (avg. 141 bpm) vauhtiin (4:36 min/km) nähden, mutta muuten juoksu tuntui ihan hyvältä. Päivä tulikin sitten tehtyä pihahommia, kaivettua kantoja yms. Illalla sitten vielä tunnin sisäpyörätreeni Zwiftissä. Tein yhden “FTP Booster” -ohjelman mukaisen treenin, joka sisälsi mm. minuutin vetoja 240W (FTP 106%) teholla, mutta pääharjoite taisi olla 2 x 12 minuutin vetoa 205W (FTP 91%) tehoilla. Treeni oli yllättävän rankka ja hiki lensi melko tehokkaasti.

Sunnuntai alkoi Manyonen tunnin uintitreenillä Ylöjärven uimahallissa. Koronavarotoimien vuoksi aloitimme jo klo 9, jolloin meillä oli käytössämme koko allas, eli 5 rataa. Melkein jokaiselle osallistujalle oli oma rata ja jos ei ollut, niin sitten lähdot olivat molemmista päistä. Uimme 5 x 500m eri vauhdeilla ja eri välineillä. Uinnin jälkeen suuntasimme Mustaanvuoreen tunkkaamaan rinnettä ylös-alas sauvojen kanssa. Tavoite oli 20 nousua, mutta menin laskuissa jossain vaiheessa sekaisin ja nousuja tulikin vain 19. Aikaa kuitenkin meni 2,5 tuntia ja matkaa kertyi 9.2 kilometriä. Nousumetrejä oli yhteensä 1245 ja kaloreita paloi 1329. Keskisyke oli maltillinen 110 bpm. Maksimisyke 152 bpm tuli puolenvälin kohdilla, kun yksi nousu tehtiin juosten. Treenien päälle ehti vielä pariksi-kolmeksi tunniksi puuhommiin. Jokunen koivu muuttui klapeiksi iltahämärissä.

Korvapolilla

Viikko 47/2020 (16.-22.11.2020)

Helmikuun lopulla podetun flunssan jälkivaivana jäänyt nenän tukkoisuuden hoitotarinaan on tällä viikolla saatu taas uusi kappale. Kevään / kesän parin terveyskeskuskäynnin, antibioottikuurin, nenäsuihkeiden ja kuvantamisen jälkeen sain lähetteen korvapolille. Kolme kuukautta odottelin aikaa Taysiin, mutta kun mitään ei alkanut kuulumaan niin soitin ja kyselin hoitoajan perään. Tampereelle ei olisi päässyt kuin parin kuukauden päästä, mutta Valkeakosken Taysin yksikköön pääsin parin päivän varoitusajalla.

Tässä pääkohta lääkärin lausunnosta: “Etuosistaan nenän limakalvot molemmin puolin siistit, mutta molemmin puolin tuolla nenänielun seudussa takaosissa sieraimia polyyppikudosta melko runsaasti ja kunnon näkyvyyttä nenänieluun ei saada.” Mukaan sain resptit kortisoonikuurista, nenätipoista ja nenäsuihkeesta. Seuraava kontrolli 2-3 kk:n päästä ja tuolloin mietitään operaation tarve mikäli lääkehoidolla ei riittävää helpotusta oireisiin saada.

Viikko alkoi toimistopäivällä, eli ohjelmassa oli työmatkapyöräilyt. Illalla vielä tunnin kotisalitreeni.

Tiistaina aamupäivästä kävin juoksemassa 9 kilometrin rennonletkeän lenkin Vuorentausta – Ikuri -akselilla. Takareisi- / pakaraosasto oli melko hyvässä iskussa eikä isoja jumeja tuntunut, joitain pientä kuitenkin. Vauhti oli 4:39 min/km ja keskisyke 134 bpm, eli ihan ok. Pääasia kuitenkin, että fiilis oli hyvä. Illalla puolitoista tuntia sulkapalloneluria Valmetin porukalla Raholan sulkapallohallissa. Viimeviikkoon verrattuna peli ei ollut ihan yhtä laadukasta kenenkään osalta, mutta hyvät pelit saatiin kuitenkin aikaiseksi.

Keskiviikkoiltana oli Manyonen yhteistreenit. Treenit alkoivat klo 18 juoksulenkillä. Ensin juoksimme kuutisen kilometriä Ylöjärven uimahallilta Metsäkylän Salelle. Sieltä teimme 5 kilometrin testijuoksun takaisin uimahallille päin. Itse juoksin rennon reipasta ensimmäiset neljä kilometriä ja viimeisen kilometrin otin vähän tiukemmin. Viimeinen kilometri meni suht reilusti alle nelosta, mutta koko testin keskivauhti oli hieman päälle nelosta. Reippaasta juoksusta jäi ihan hyvä fiilis. Tuollaista vauhtia ei ole vähään aikaa tullut pidettyäkään. Juoksun päälle oli vielä tunti uintia. Pääasiassa kelausta, mutta harjoittelimme myös kuperkeikkakäännöstä.

Kahden etätyöpäivän jälkeen menin vaihteeksi konttorille, mutta tällä kertaa kuitenkin autolla, sillä päivällä piti käydä Valkeakosken Taysin korvapolilla. Illalla tein puolentoista tunnin sisäpyöräilyn Zwiftillä. Maltillisilla tehoilla tuli mentyä. Keskitehot olivat 158W (FTP 70%), keskisyke oli 123 bpm. Matkaa ei kertynyt kuin 32 km, mutta nousumetrejä oli 618.

Perjantai olikin täyslepopäivä. Pidin lyhennetyn työpäivän ja kävimme Huittisten Puurijärven ja Isosuon kansallispuistossa vähän käppäilemässä lumisilla pitkospuilla. Sieltä suuntasimme Alastarolle.

Lauantaina aamulla kävin juoksemassa Alastarolla 10 km:n lenkin. Kävin kääntymässä Tammiaisissa 5 km:n kohdalla ja tulin lähes samaa reittiä takaisin. Alusta oli hieman jäinen, mutta juostessa liukkautta ei huomannut. Muutamassa kohtaa piti hakea vähän pitävämpää kohtaa tiestä, mutta muuten pito oli ihan hyvä. Vauhti oli ihan ok 4:37 min/km ja sykkeet 135 bpm. Eikä pakaratkaan vaivannut juuri ollenkaan. Hieno aamu oli, kun pakkasta oli nelisen astetta ja auringon nousukin osui matkan varrelle. Lunta oli jokunen sentti. Illalla poljin vielä klapihommien päälle 76 minuuttia sisätrainerilla Zwiftissä. Matkaa kertyi 39 km. Keskitehot olivat nyt vähän korkeammalla (177W FTP 78%) ja niin oli keskisykekin (130 bpm).

Sateisen yön jälkeen aamu oli taas poutainen ja kuiva. Lämpöäkin nelisen astetta. Aamupäivällä teimme MO:n yhteistreenin juoksun merkeissä. Lähdimme Ylöjärven uimahallilta ja ensin kiersimme Keijärven. Teivoon tultuamme kiersimme vielä Soppeenharjun pyöräteitä pitkin myötäpäivään. Tämän jälkeen vielä kirkon lenkin. Matkaa kertyi 20 kilometriä ja aikaa kului hieman päälle 2 tuntia. Alku mentiin tosi rauhallisesti (n. 7min/km). Sitten vauhti alkoi vähän kiihtymään ja ennen kirkon lisälenkkiä keskivauhti oli 6:20 min/km. Viimeinen neljä kilometriä tuli mentyä vähän reippaanpaa vauhtia, joten keskari tippui loppujen lopuksi 6:06 min/km:iin. Keskisyke oli mukavan matala, 110 bpm. Rauhallinen juoksu meni kevyesti, mutta kun lopussa nostimme vauhtia, niin sitten alkoi takaosastoa taas kiristelemään. Iltapäivällä oli vielä tunnin vapaauintitekniikkakurssi Ylöjärven uimahallilla MO:n toimesta.